Järjestöjen tukeminen on investointi yhteisöön

Sote-uudistus ja järjestöjen tukeminen – tilakysymykset eivät saa jäädä unohduksiin

Sote-uudistus on tuonut suuria muutoksia hyvinvointipalveluihin, mutta se on samalla jättänyt järjestöt epävarmaan tilanteeseen. Kun sote-vastuu siirtyi kunnista hyvinvointialueille, järjestöt jäivät harmaalle vyöhykkeelle. Aiemmin ne saivat tukea ja resursseja kunnista, mutta nyt tilanne on hämärtynyt. Hyvinvointialueet eivät ole jatkaneet järjestöjen tukemista vastaavalla tavalla. Järjestöt tarvitsevat selkeää ratkaisua rahoituksen ja tilojen osalta.

Orpon-Purran hallitus kertoi puoliväliriihessä päättäneensä uudesta 10 miljoonan leikkauksesta järjestöjen avustuksiin. Siten sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia leikataan vaalikauden aikana peräti 140 miljoonalla eurolla. Leikkaus heikentää järjestöjen toimintamahdollisuuksia, mikä tarkoittaa suoraa vaikutusta ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Monet järjestöt tarjoavat tukea, joka on ratkaisevaa apua tarvitseville, mutta ilman riittävää rahoitusta ja tiloja toiminta käy mahdottomaksi.

Uudenmaan hyvinvointialueilla ja kunnissa järjestöjen rooli on erityisen tärkeä. Järjestöt ja yhdistykset tarjoavat matalan kynnyksen tukea, ehkäisevät syrjäytymistä ja täydentävät julkisia palveluita. Hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että järjestöillä on mahdollisuus jatkaa työtään. Kuntien on osaltaan varmistettava, että tiloja on käytettävissä niiden toimintaan.

Järjestöjen tukeminen on investointi koko yhteisöön, ja sen tulee olla osa hyvinvointialueiden ja kuntien toimintaa. Meidän on varmistettava, että apu ja vertaistuki ovat saatavilla, kun sitä tarvitaan.

Outi Lankia
Aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen (Kesk.)
Itä-Uusimaa