Kuntien omistajaohjaus uudistettava – ehdotus maan hallitukselle

5.11.2025

Eilen kaupunginhallituksen jäsenenä luin Vantaan Sanomista, kuinka kaupungin tytäryhtiö Vantaan Energian lämmön kausivaraston kustannusarvio on noussut 200 miljoonasta eurosta 300 miljoonaan.

Olin syvän hämmästynyt ja pettynyt. Vasta syyskuussa osallistuin valtuuston iltakouluun, jossa asiasta ei puhuttu sanaakaan. Ei vaikka erikseen kysyin liiketoiminnan riskeistä ja niiden hallinnasta.

Vastaavasti lehdestä luetaan kuinka helsinkiläiset joutuvat pääomittamaan Hekaa, Helsingin kaupungin asuntoyhtiötä, joka nauttii massiivisista valtion korkotuista ja saa alehintaan tonttinsa.

Kuinka tällaista voi tapahtua? Mikä on kuntaomisteisten yhtiöiden omistajaohjauksen tila tai onko sitä?

Maassa lienee yli 2.000 kuntaomisteista yhtiötä lukemattomilla toimialaoilla. Osa näistä on energia- ja asuntoyhtiöiden kaltaisia suuryrityksiä, monet pienempiä. Yhtiöiden yhteenlaskettu arvo laskettanee miljardeissa, ellei jopa muutamassa kymmenessä miljardissa.

Kuntalaisen ja veronmaksajien kannalta kuntayhtiöiden omistajaohjauksen toimimattomuus on suuri riski. Kuntayhtiöiden hallituksiin valitaan kuntapoliitikkoja, joilla on poliittisia meriittejä, mutta ei tarvittavaa osaamista tai kykyä ohjata suuriksi kasvaneita kuntayhtiöitä. Siksi niistä ajan saatossa kehittyy omia ’’valtio valtiossa’ -tyyppisiä toimijoita.

Tällä hetkellä kuntayhtiöiden tilanne, mahdollisuudet tai riskit eivät ole riittävästi omistajien hallinnassa.

Ehdotan, että maan hallitus kokoaisi asiantuntevat voimat ja loisi puitteet toimivalle omistajaohjaukselle kuntiin.

Valtion omistajaohjauksessa on haasteensa mutta osaamista ja kokemusta. Kunnista omistajaohjaus puuttuu tai on sattumanvaraista. Siksi hallituksen on nyt puututtava tähän. Sen on luotava puitteet ja ohjeet siitä, kuinka miljardien arvoisia ja satojen miljoonien suuruisia investointeja tekeviä kuntayhtiöitä ohjataan. Kuntien omien toimin asia jää paikallispolitikoinnin jalkoihin.

Vantaalla 5.11.2025

Petri Roininen
Vantaan kaupunginhallituksen jäsen ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
aluevaltuutettu, Keskustan Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä
Keskustan kasvuryhmän puheenjohtaja
yrittäjä ja toimitusjohtaja

Lue seuraavaksi

Kun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta

Tutkija Laura Kihlströmin havainnot arvottomuuden kokemuksista eivät ole irrallinen ilmiö. Tuomas Vanhanen on aiemmissa kirjoituksissaan korostanut, että luottamus hyvinvointivaltioon rakentuu arjen palvelukohtaamisissa – siinä, kokeeko ihminen tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kun palvelukokemus heikkenee, kyse ei ole vain yksittäisestä käynnistä terveysasemalla, vaan laajemmin ihmisen suhteesta yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen.

26.2.2026 / Uutiset

Rohkeasti uudistuen, perinteistä luopumatta

Uskomatonta, mutta nauloilla kavioon kiinnitettävä hevosenkenkä keksittiin jo noin 400 jKr. Rautainen kenkä kiinnitettiin rautanauloilla kavion kannatinreunaan – ja tälle innovaatiolle ei ole vieläkään löytynyt todellista korvaajaa. 1600 vuotta vanha keksintö on edelleen käytössä. Uusi teknologia ei ole pystynyt päihittämään tätä vanhaa osaamista. Ei pyörääkään voi keksiä uudelleen ja yhteiskunnan pyörän pysäyttämisestä on kaiketi turha haaveilla. Yhteiskunta kehittyy, niin sen kuuluu olla. Jotkin asiat säilyvät pidempään, mutta muutos on osa elämää.

25.2.2026 / Itä-Uusimaa

Uusi kausi, yhteinen suunta – tavoitteet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi valtuustokausi käynnistyy tilanteessa, jossa talouden paineet kasvavat samaan aikaan, kun asukkaat odottavat sujuvia ja saavutettavia palveluja arkeensa. Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä lähtee kauteen vahvistuneena: ryhmä sai viime vaaleissa lisäpaikan, ja tiedonkulku aluehallituksen ja valtuustoryhmän välillä on aiempaa parempaa.

24.2.2026 / Länsi-Uusimaa

EtusivuBlogiKuntien omistajaohjaus uudistettava – ehdotus maan hallitukselle