Oppilashuollon mitoitusta ei saa kiertää keskiarvoilla

Oppilashuollon toimivuus ei ole pelkkä tukipalvelu, vaan se on investointi tulevaisuuteen.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kertoo nettisivullaan kuukausikatsauksissaan parantuneista hoitoajoista, terapiatakuun toteutumisesta ja digipalveluiden kasvusta. Tilannekuva näyttää kauniilta: palvelut toimivat, resurssit riittävät ja asiakkaat saavat apua nopeammin kuin ennen.

Todellisuus on kuitenkin toinen, kun katsoo ulkopuolista tietoa. Länsi-Uusimaan selvitys Etelä-Suomen aluehallintoviraston tilastoista osoittaa, että Länsi-Uusimaa on Uudenmaan alueista toiseksi eniten oppilashuoltoa koskevia kanteluita kerännyt hyvinvointialue. Vuosina 2022–2025 tapauksia kertyi 26, joista yhdeksän koski kuraattorien toimintaa. Taustalla on usein huoltajien tyytymättömyys lastensuojeluilmoituksiin ja epäselvyys kuraattorien roolista.

Lain mukaan yhdellä koulupsykologilla saa olla vastuullaan enintään 780 oppilasta. Länsi-Uudellamaalla tarvittaisiin tämän perusteella vähintään 114 psykologia. Koska saatavilla ei ole tämän hetkistä psykologimäärää, katsomme vuotta 2023, jolloin vakituisia psykologeja oli kuitenkin vain 69. Tämä tarkoittaa, että psykologilla voi olla vastuullaan jopa yli 1200 oppilasta, joka selvästi yli lain salliman enimmäismäärän. Näin suuri kuormitus ei ole vain paperinmakuinen ongelma, vaan se vaarantaa sekä työntekijöiden jaksamisen että lasten ja nuorten oikeuden saada apua ajoissa.

Oppilashuollon toimivuus ei ole pelkkä tukipalvelu, vaan se on investointi tulevaisuuteen. Jos lapset ja nuoret eivät saa oikea-aikaista apua koulupolun aikana, seuraukset näkyvät syrjäytymisenä, mielenterveyden ongelmina ja työllistymisvaikeuksina.

Mitä pitäisi tehdä? Tarvitaan yhteinen, kuntakohtainen tilannekuva lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Resursseja on kohdennettava sinne, missä ongelmat ovat suurimmat, ei tasoitettava keskiarvoilla. Lisäksi neuvola, varhaiskasvatus, koulu ja oppilashuolto on sidottava tiiviiksi kokonaisuudeksi selkein vastuin. Palvelut on turvattava aidosti kaksikielisinä ja myös digipalvelujen ulkopuolella.

Oppilashuollon mitoitusta ei saa kiertää. Lasten ja nuorten oikeus tukeen kuuluu turvata lain hengen ja kirjaimen mukaisesti kaikkialla ja kaikille.

Lotta Paakkunainen
aluevaltuutettu, Länsi-Uusimaa
tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen
aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja