Hyvinvointialueen palvelut tulee rakentaa ihmistä varten

Keski-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän Keula-lehti 1/2026 kokoaa yhteen alueen aiheet, jotka liittyvät arjen turvallisuuteen, hoivan laatuun, perheiden palveluihin, yhdenvertaisuuteen sekä päätöksenteon ja talouden vastuulliseen johtamiseen. Yhteinen viesti on selkeä: hyvinvointialuetta on rakennettava ihmistä varten, ei järjestelmän ehdoilla! Ajankohtaisten aiheiden lisäksi lehti tarjoaa lukijalle tärkeää käytännön tietoa, kuten Keskustan aluevaltuustoryhmän ja Keusoten keskeiset yhteystiedot.

Keula-lehden avaa puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkosen kirjoitus, jossa turvallisuus ja varautuminen määritellään arjen teoiksi. Kaikkosen mukaan kokonaisturvallisuus rakentuu toimivista peruspalveluista, oikea-aikaisesta avusta ja yhteiskunnallisesta luottamuksesta. ”Turvallisuus ei ole vain kriisien hallintaa, vaan sujuvaa arkea kuten lääkärille pääsyä, ensihoidon toimivuutta ja kykyä varautua yhdessä.”

Katri Heinmurto tarkastelee palveluverkkoa ja päätöksentekoa paikallisesta näkökulmasta. Hän nostaa esiin lähipalvelujen merkityksen ja asukkaiden kuulemisen tärkeyden. ”Päätösten vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa, ja siksi avoimuus ja ymmärrettävät perustelut ovat luottamuksen perusta.”

Riikka Raekannas tuo lehteen vahvan puheenvuoron ikäihmisten hoivasta ja palvelujen oikea-aikaisuudesta. Hän korostaa, että hoivaa ei voi tarkastella vain kustannuseränä, vaan kyse on ihmisarvosta ja turvallisuudesta. ”Palveluketjun on toimittava saumattomasti kotihoidosta palveluasumiseen, ja tukea on saatava silloin, kun tarve syntyy eikä vasta kriisin jälkeen.”

Anna-Liisa Lyytinen nostaa esiin perheiden palvelut, neuvolatyön ja varhaisen tuen merkityksen. Hänen kirjoituksessaan korostuu luottamus: perheiden on uskallettava hakea apua, ja palvelujen on oltava aidosti saavutettavia. ”Varhainen tuki on sekä inhimillisesti että taloudellisesti viisasta, sillä se ehkäisee ongelmien kasaantumista ja tukee jaksamista arjessa.”

Antti Heikkilä pureutuu talouden ja toiminnan realiteetteihin. Kirjoituksessa korostuu vastuu heistä, joiden ääni ei aina kuulu. ”Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta ratkaisuja on haettava vaikuttavuudesta, ennaltaehkäisystä ja sujuvista prosesseista, ei siis pelkästään leikkaamalla.”

Hyvinvointia ja omahoitoa käsittelevässä kirjoituksessaan Johanna Tukiainen nostaa esiin arjen pienet valinnat ja digitaaliset palvelut omahoidon keinoina. Hyvinvointi rakentuu pitkäjänteisesti arjessa. ”Teknologia voi tukea hyvinvointia, mutta se ei korvaa inhimillistä kohtaamista tai ammatillista tukea.”

Otto Suhonen ja Tomi Passi tuovat esiin yhdenvertaisuuden, liikkumisen ja arjen sujuvuuden teemat. He tarkastelevat, miten tuen hakeminen ja arjessa pärjääminen voivat muodostua kohtuuttoman raskaaksi ja miksi palvelujen on oltava aidosti saavutettavia. ”Yhdenvertaisuus ei toteudu itsestään, vaan se vaatii tahtoa ja toimivia rakenteita.”

Jaakko Haapamäki ja Jyrki Kosonen täydentävät kokonaisuutta puheenvuoroilla, joissa painottuvat ihmislähtöinen palvelujen kehittäminen, päätöksenteon vaikutusten arviointi sekä se, että ratkaisut on rakennettava arjen todellisuudesta käsin.” Palvelujen on palveltava ihmistä, ei päinvastoin.”

“Keusoten on pystyttävä pitämään yhtä aikaa kaksi asiaa käsissään: talouden tasapaino ja ihmisten arjen turva. Säästöt eivät synny ovien sulkemisesta, vaan siitä, että palvelut tehdään sujuviksi, oikea-aikaisiksi ja vaikuttaviksi. Meidän on käännettävä katse takaisin ihmiseen ja varmistettava, että päätökset vahvistavat luottamusta – eivät murenna sitä,” kiteyttää aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Matti Korkiakoski.

📖 Lue koko lehti tästä linkistä.

PS. Keula-lehti 1/2026 jaetaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen talouksiin. Mikäli et ole saanut lehteä tai haluat oman kappaleen, otathan yhteyttä Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan Matti Korkiakoskeen.