Hyvinvointia pitää seurata – ja tekoälyä käyttää viisaasti

Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän jäsen, Heikki Junes, piti puheenvuoronsa aluevaltuustossa 11.2.2026 käsiteltäessä Itä-Uudenmaan hyvinvointisuunnitelmaa. Hän painotti nuorten hyvinvoinnin kehityksen pitkäjänteistä seurantaa sekä korosti, että tekoäly voi tukea asiantuntijatyötä, mutta vastuu arvioinnista ja päätöksenteosta säilyy ihmisellä.

Puhe kokonaisuudessaan:

Kiitos kattavasta hyvinvointisuunnitelmasta. Siinä on paljon aineksia. Toivottavasti ne toteutuvat mahdollisimman hyvin.

Otan nyt kantaa yhteen asiaan. Yksi suora ehdotus siihen. Koulu-työterveyskyselyn vuodelta 2023 mukaan tyttöjen hyvinvointi laskee 4–5 luokalta teini-ikään tullessa 8–9 luokalle ja pysyy sen jälkeen matalampana. Tytöt ovat keskimäärin tyytymättömämpiä elämäänsä, vaikka toisaalta kokevat terveydentilansa keskimäärin paremmaksi kuin pojat – siellä on sellainen mielenkiintoinen ristiriita siellä aineistossa.

Olisi mielenkiintoista saada uusi koulutyöterveyskysely ja verrata tuloksia edelliseen kyselyyn. Tämä on sen takia ajankohtainen, että tuoreemmalla kyselyllä voitaisiin saada vastauksia siihen, että miten työ koulurauhan eteen etenkin kännyköiden käytön rajoittamisen suhteen kouluissa on vaikuttanut nuorten ja tyttöjen hyvinvointiin.

Nyt myös on kaavailtu sosiaalisen median käytön rajoituksia valtakunnallisella tasolla. Mikäli näitä rajoituksia aikoinaan tulee, olisi niin ikään niiden aikaansaamia muutoksia hyvä seurata taas myöhemmillä koulutyöterveyskyselyillä. Eli tämä seuranta on tässä se ehdotus.

Sitten kommentti tähän tekoälyn käyttöön, olen itsekin sitä pohtinut. Tekoäly ei korvaa asiantuntijaa. Parhaimmillaan tekoäly voi täydentää asiantuntijan osaamista. Asiantunteva työntekijä voi kiihdyttää tekemistään tekoälyn avulla, kun rutiinityöstä vapautuu aikaa – arviointia ja luovuutta vaativalle työlle.

Tekoälyn vastuullinen käyttö vaatiikin kokemusta arvioida tekoälyn tuotoksia, koska tekoälymallit voivat tuottaa järkeviä tuloksia vain asioista, joita mallille on koulutettu. Asiantuntija puolestaan osaa ottaa työssään huomioon myös sellaisia asioita, sellaisia inhimillisiä tekijöitä, jotka eivät päädy koskaan näiden mallien opetusmateriaaliksi. Mitä parempi asiantuntija on, sen paremmin hän osaa hyödyntää sitä [tekoäly]työkalua.

Heikki Junes
vara-aluevaltuutettu
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Porvoo

Ps. ohessa Heikki Junesin puhe videolla. Linkki poistuu 25.2.2026.

Lue seuraavaksi

Kotivara tuo turvaa arkeen – varautuminen kuuluu kaikille
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmän edustajat Timo Laaninen ja Inna Kallioinen nostivat Keravalla vappujuhlassa esiin teeman, joka koskettaa jokaista kotitaloutta: arjen varautuminen ja turvallisuus.
4.5.2026 / Itä-Uusimaa
Huonoja uutisia sairaille ja vähävaraisille
Maan hallitus on viime viikon kehysriihessään päättänyt taas uusista sosiaali- ja terveydenhuollon heikennyksistä ja asiakasmaksujen korotuksista yli 200 milj. euron edestä. Samalla hallitus päätti laajentaa 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, minkä on arvioitu maksavan 80–90 milj. euroa vuosittain. Se on tuki yksityisille terveyspalveluille ja kohdentaa verovaroja kansanterveyden näkökulmasta tehottomasti ja eriarvostavasti. Ensimmäisten selvitysten mukaan kokeilusta ovat hyötyneet pääosin hyvätuloiset kaupunkilaiset. Itse ainakin toivoisin veroeurojeni kohdistamista eniten tuen tarpeessa oleville!
29.4.2026 / Länsi-Uusimaa
Palvelut, jotka toimivat – Pulssi 2026 kokoaa hyvinvointialueen suunnan
Uusi Vantaan ja Keravan Keskustan aluevaltuustoryhmän Pulssi-lehti 2026 kokoaa ajankohtaiset puheenvuorot talouden tasapainottamisesta, palvelujen saatavuudesta, nuorten tukemisesta, ikääntyneiden hoidosta sekä arjen turvallisuudesta. Yhteinen viesti on selkeä: palveluja on uudistettava vastuullisesti, mutta ihmistä unohtamatta.
28.4.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaHyvinvointia pitää seurata – ja tekoälyä käyttää viisaasti