Maaseutuvaikutusten arvioinnilla tuetaan alueellista turvallisuutta

Kun terveyskeskukseen pääsee kohtuullisessa ajassa, pelastustoimi ehtii perille ja neuvola sekä vanhusten hoivapalvelut löytyvät läheltä, syntyy luottamus siihen, että elämä on turvattua. Länsi-Uudellamaalla on vahvoja kaupunkikeskuksia, mutta myös laajoja maaseutualueita ja kyliä, joissa arjen lähtökohdat ovat erilaisia. Pitkät välimatkat, harva asutus ja vaihtelevat tie- ja verkkoyhteydet vaikuttavat siihen, miten palvelut toimivat. Kun terveyskeskus tai päivystys siirretään kauemmaksi, matka hoitoon voi venyä pelottavan pitkäksi. Digitaaliset palvelut taas eivät auta, jos verkkoyhteydet eivät toimi.

Kaikkialla Suomessa hyvinvointialueet etsivät ratkaisuja suuriin alijäämiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut palveluverkon tiivistämistä ja sitä, että kiinteitä toimipisteitä korvataan liikkuvilla ja digitaalisilla ratkaisuilla. Muutokset kohdistuvat herkimmin maaseudulle, jossa vaihtoehtoja on vähemmän. Päätöksiä tehdään usein nopealla aikataululla, mikä vaikeuttaa vaikutusten ennakointia.

”Turvallisuus on varmuutta siitä, että arki toimii.”

Maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) on tätä varten kehitetty työkalu, jolla voidaan ennakoida päätösten todelliset seuraukset asukkaille. Se auttaa huomioimaan, miten esimerkiksi hoivapalveluiden sulkeminen tai pitkät välimatkat vaikuttavat vanhuksiin, kotihoitoon ja ihmisten yhdenvertaisuuteen. MVA on kehitetty Maaseutupolitiikan neuvoston johdolla yhteistyössä ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Sitä käytetään jo monilla hyvinvointialueilla osana vaikutusten arviointia.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulisi ottaa MVA käyttöön vahvistaakseen päätösten alueellista oikeudenmukaisuutta. Sen avulla olisi mahdollista ennakoida, miten ratkaisut vaikuttavat eri puolilla aluetta. Turvallisuus on lopulta sitä, että jokainen voi luottaa saavansa apua silloin kun sitä tarvitsee, asuinpaikasta riippumatta.

Heidi Nordman
varavaltuutettu
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Vihti

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan: Marjut Frantsi-Lankia (Länsi-Uusimaa), Matti Korkiakoski (Keski-Uusimaa), Kristian Forsman (Itä-Uusimaa).

Lue seuraavaksi

Puheenvuoroilla vahvistetaan keskustalaista demokratiaa
Keskustan 120-vuotisjuhlapuoluekokous kokosi viikonloppuna Tampereelle tuhansia keskustalaisia eri puolilta Suomea linjaamaan puolueen tulevaisuutta, käymään laajaa poliittista keskustelua Suomen suunnasta ja valmistautumaan kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja. Kolmipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin puolueen ohjelmia sekä tehtiin henkilövalintoja.
10.6.2026 / Itä-Uusimaa
Varautuminen on jokaisen asia
Pari viikkoa sitten monet meistä heräsivät droonista kertovaan vaaratiedotteeseen. Osa sai viestin sosiaalisesta mediasta, osa vasta työ- tai opiskelupaikkaan päästyään. Koko Suomi kuhisi siitä, miten tilanne olisi tosiasiassa pitänyt hoitaa. Tämä oli varautumisen näkökulmasta parasta, mitä maan, kuntien kuin yksilöiden ja yhteisöjenkin kannalta saattoi tapahtua.
9.6.2026 / Länsi-Uusimaa
Valtuustot tarvitaan ja vaalit
Hyvinvointialueiden vaalit ovat jääneet äänestäjille hieman vieraiksi. Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 2022 äänestysprosentti oli 47,5. Viime vuonna vaalit järjestettiin yhdessä kuntavaalien kanssa, mutta niissäkin vain 51,7 prosenttia ääni oikeutetuista jätti uurnaan aluevaalien kupongin. Jotkut poliitikot ovat jo ehdottaneet aluevaalien perumista alhaisen äänestysaktiivisuuden ja hyvinvointialueiden rajatun vallan vuoksi.
8.6.2026 / Uutiset
EtusivuLänsi-UusimaaMaaseutuvaikutusten arvioinnilla tuetaan alueellista turvallisuutta