Rohkeasti uudistuen, perinteistä luopumatta

Muutos on osa elämää

Uskomatonta, mutta nauloilla kavioon kiinnitettävä hevosenkenkä keksittiin jo noin 400 jKr. Rautainen kenkä kiinnitettiin rautanauloilla kavion kannatinreunaan – ja tälle innovaatiolle ei ole vieläkään löytynyt todellista korvaajaa. 1600 vuotta vanha keksintö on edelleen käytössä. Uusi teknologia ei ole pystynyt päihittämään tätä vanhaa osaamista. Ei pyörääkään voi keksiä uudelleen ja yhteiskunnan pyörän pysäyttämisestä on kaiketi turha haaveilla. Yhteiskunta kehittyy, niin sen kuuluu olla. Jotkin asiat säilyvät pidempään, mutta muutos on osa elämää.

Hyvinvointiyhteiskunnan kehitys – ja uusi haaste

Sata vuotta sitten oli lähes yhdentekevää, hakeutuiko lääkärin, papin vai puoskarin puheille. Vähitellen yhteiskunta alkoi pitää huolta omistaan:

  • 1940-luvulla perustettiin lastenneuvolat
  • 1960-luvulla hyväksyttiin sairausvakuutuslaki
  • 1970-luvulla säädettiin kansanterveyslaki

Hyvinvointiyhteiskuntaa alettiin rakentaa 1950-luvulla – vain 70 vuotta sitten. Suomi on kulkenut monessa asiassa etujoukoissa. Mutta nyt on uuden ajan alku: automaatio, robotiikka ja tekoäly mullistavat tulevaisuuden

Valitettavasti Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on tällä kehityksen saralla viimeisten joukossa. Hyvinvointialueemme talous sakkaa – muutos on mahdollinen. Miksi olemme edelleen automaation ja tekoälyn perässä kulkijoita? Hyvinvointialueemme on pikimmiten otettava oppia niiltä, jotka jo hyödyntävät uusia teknologioita.

Edelläkävijäksi – vai jäämmekö jälkeen?

Uutta vuosikymmentä on lähestyttävä edelläkävijänä, rohkeana uudistajana. Ratkaisu voi löytyä uusimmasta teknologiasta. Kestäviä ratkaisuja löydettiin jo tuhat vuotta sitten ja nyt hyvinvointialueemme tarvitsee kestävän, turvallisen ratkaisun, joka vie meitä kehityksen etujoukoissa. Meillä on perinteitä, jotka kestävät aikaa, mutta kehityksen kärrynpyörässä on meidän pysyttävä rattailla.

SANNA ANDERSSON
aluevaltuutettu
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Porvoo

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan: Marjut Frantsi-Lankia (Länsi-Uusimaa), Matti Korkiakoski (Keski-Uusimaa), Kristian Forsman (Itä-Uusimaa).

Lue seuraavaksi

Uusi kausi, yhteinen suunta – tavoitteet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi valtuustokausi käynnistyy tilanteessa, jossa talouden paineet kasvavat samaan aikaan, kun asukkaat odottavat sujuvia ja saavutettavia palveluja arkeensa. Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä lähtee kauteen vahvistuneena: ryhmä sai viime vaaleissa lisäpaikan, ja tiedonkulku aluehallituksen ja valtuustoryhmän välillä on aiempaa parempaa.
24.2.2026 / Länsi-Uusimaa
Takamatkalta tasapainoon
Keusoten uutta valtuustokautta on nyt reilu puoli vuotta takana. Alue lähti valtuustokauteen haastavasta tilanteesta ja mittavalta takamatkalta moneen muuhun alueeseen verrattuna. Alijäämää kahdelta edelliseltä vuodelta oli kertynyt molemmilta käytännössä sama määrä, noin 66 miljoonaa euroa. Se oli siis se määrä, jonka koneisto lähtökohtaisesti kulutti enemmän kuin sille oli rahoitusta.
23.2.2026 / Keski-Uusimaa
Omalääkäri tuo turvaa ja säästöjä – oppia Norjan mallista
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitus vieraili hiljattain Oslossa tutustumassa Norjan kuuluisaan omalääkärijärjestelmään (Fastlege). Matka antoi tärkeää perspektiiviä siihen, ettei perusterveydenhuollon pelastaminen ole kiinni pelkästään rahasta, vaan ennen kaikkea rakenteista ja hoidon jatkuvuudesta.
19.2.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaRohkeasti uudistuen, perinteistä luopumatta