Kun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta

Tutkija Laura Kihlströmin havainnot arvottomuuden kokemuksista eivät ole irrallinen ilmiö. Tuomas Vanhanen on aiemmissa kirjoituksissaan korostanut, että luottamus hyvinvointivaltioon rakentuu arjen palvelukohtaamisissa – siinä, kokeeko ihminen tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kun palvelukokemus heikkenee, kyse ei ole vain yksittäisestä käynnistä terveysasemalla, vaan laajemmin ihmisen suhteesta yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen.

Se yllätti, miten syvät arvottomuuden kokemukset toistuivat”, sanoo satoja tunteja terveysasemilla eri puolilla Suomea viettänyt tutkija Laura Kihlström Helsingin Sanomien haastattelussa. Vastauksena siihen, että mikä tutkijaa järkytti.

Kihlström on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) työskentelevä antropologi. Hän halusi tutkia, miten sote-uudistus koetaan perusterveydenhuollon arjessa.
Hänen mukaansa sekä henkilökunta että terveysasemien asiakkaat kokivat, ettei heillä – tai heidän mielipiteillään – ole merkitystä.

Moni koki, etteivät entiset arvot, kuten ajatus siitä, että kaikista pidetään huolta, enää päde.
Kokemus ei ole vain sellainen, että sote-uudistusta toimeenpannaan, vaan niin, että koko hyvinvointivaltion tarinaa kirjoitetaan uudelleen.

Huomionarvoista on, että epäoikeudenmukaisuuksista tai virheistä, huolimatta useimmat kansalaiset uskoivat henkilöstön tekevän parhaansa. Vastuulliset ja vialliset nähtiin pikemminkin hyvinvointialueiden päättäjissä ja valtakunnan politiikassa. Tämä ihmisten arvottomuuden kokemuksen viesti on kyllä sellainen, joka pitää ottaa vakavasti.

Kilhströmin mukaan on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että ihmisten kokemukset sotepalveluista säteilevät laajemmin siihen, miten he kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan.

VAKEn aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa strategian, johon sisältyy palvelulupaus. Yhtenä lupauksen keskeisenä osana on arvostus.

Tämä palvelulupaus kertoo siitä, millaista palvelua asukkaat voivat VAKElta odottaa:

  • Palvelemme asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti.
  • Kohtaamme jokaisen arvostavasti ja asiantuntevasti.
  • Asiakas saa tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.
  • Toimimme ennaltaehkäisevästi ja varmistamme hoidon ja palvelun jatkuvuuden.

Parannettavaa VAKEssa on varmasti, eikä tätä palvelulupausta vielä kaikilta osin ole lunastettu. Strategiakausi ulottuu valtuustokauden loppuun saakka.

Yhtälö ei ole ihan yksinkertainen. Samalla on nimittäin huolehdittava myös kestävästä taloudesta. Myös palvelulupaukseen olemme strategiassa kuitenkin sitoutuneet.
Haluamme olla hyvinvointialueena vakaa edelläkävijä, jossa asukkaat voivat luottaa palveluihimme.

Tuomas Vanhanen
aluevaltuutettu
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Vantaa

Ps. Linkki, johon Tuomas Vanhanen viittaa, on tässä.
Valitettavasti se on maksumuurin takana.

Lue seuraavaksi

Rohkeasti uudistuen, perinteistä luopumatta
Uskomatonta, mutta nauloilla kavioon kiinnitettävä hevosenkenkä keksittiin jo noin 400 jKr. Rautainen kenkä kiinnitettiin rautanauloilla kavion kannatinreunaan – ja tälle innovaatiolle ei ole vieläkään löytynyt todellista korvaajaa. 1600 vuotta vanha keksintö on edelleen käytössä. Uusi teknologia ei ole pystynyt päihittämään tätä vanhaa osaamista. Ei pyörääkään voi keksiä uudelleen ja yhteiskunnan pyörän pysäyttämisestä on kaiketi turha haaveilla. Yhteiskunta kehittyy, niin sen kuuluu olla. Jotkin asiat säilyvät pidempään, mutta muutos on osa elämää.
25.2.2026 / Itä-Uusimaa
Uusi kausi, yhteinen suunta – tavoitteet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi valtuustokausi käynnistyy tilanteessa, jossa talouden paineet kasvavat samaan aikaan, kun asukkaat odottavat sujuvia ja saavutettavia palveluja arkeensa. Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä lähtee kauteen vahvistuneena: ryhmä sai viime vaaleissa lisäpaikan, ja tiedonkulku aluehallituksen ja valtuustoryhmän välillä on aiempaa parempaa.
24.2.2026 / Länsi-Uusimaa
Takamatkalta tasapainoon
Keusoten uutta valtuustokautta on nyt reilu puoli vuotta takana. Alue lähti valtuustokauteen haastavasta tilanteesta ja mittavalta takamatkalta moneen muuhun alueeseen verrattuna. Alijäämää kahdelta edelliseltä vuodelta oli kertynyt molemmilta käytännössä sama määrä, noin 66 miljoonaa euroa. Se oli siis se määrä, jonka koneisto lähtökohtaisesti kulutti enemmän kuin sille oli rahoitusta.
23.2.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuUutisetKun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta