
Keski-Uudenmaan aluevaltuustokausi 2026 käynnistyi taloudellisesti tiukassa tilanteessa, mutta samalla suurten mahdollisuuksien äärellä. Aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja linjaa ryhmän kevään keskeiset tavoitteet: palveluiden saatavuus, ennaltaehkäisy ja vastuullinen päätöksenteko eivät ole vaihtoehtoja, vaan välttämättömyyksiä.
Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä lähti uuteen valtuustokauteen tilanteesta, jossa realismi ja päättäväisyys kulkevat käsi kädessä. Talous on tiukka, alijäämää on kertynyt ja valtion rahoitusmalli ei kaikilta osin vastaa todellisia kustannuksia. Samalla alue kasvaa ja väestö ikääntyy nopeasti, mikä lisää palveluiden kysyntää monella rintamalla.
Tilanne ei kuitenkaan ole kriisi, mutta nykyisellä toimintamallilla ei voida jatkaa. Puheenjohtajan, Matti Korkiakosken mukaan edessä on väistämättä palvelurakenteen uudistaminen, peruspalveluiden vahvistaminen ja sellaisten päätösten tekeminen, jotka kestävät aikaa myös seuraavalla vuosikymmenellä.
Keskeisiksi haasteiksi nousee erityisesti rahoituksen ja lakisääteisten velvoitteiden epätasapaino, väestön nopea ikääntyminen sekä palveluverkon rakenteellinen jäykkyys. Alueella kohdataan samanaikaisesti muuttovoittoa ja ikääntymistä, mikä tarkoittaa, että sekä lasten ja nuorten palvelut että ikäihmisten palvelut ovat yhtä aikaa paineessa.
Edelliseltä valtuustokaudelta on saatu tärkeä oppi: pelkkä sopeuttaminen ei riitä. Vaikka palveluketjujohtaminen, asiakasohjauksen kehittäminen ja digipalveluiden vahvistaminen ovat olleet oikeansuuntaisia toimenpiteitä, uudistamista on vietävä pidemmälle – rohkeammin, systemaattisemmin ja vaikuttavuus edellä.
Ryhmän työ rakentuu neljän selkeän painopisteen varaan.
Ajattelun ytimessä on ennaltaehkäisy: varhainen tuki on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävämpää kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen. Tämä linja näkyy myös konkreettisissa vaikuttamiskohteissa. Ryhmä haluaa erityisesti parantaa hoitoon pääsyn sujuvuutta, varmistaa lähipalveluiden saavutettavuuden, vahvistaa omaishoitoa ja kehittää mielenterveyspalveluita toimivammiksi.
Puheenjohtaja korostaa, että Keski-Uudellamaalla ei saa syntyä tilannetta, jossa palvelu on olemassa vain paperilla. Arjen toimivuus ratkaisee enemmän kuin hallinnolliset rakenteet.
Asukkaiden viesti on selkeä. Huoli kohdistuu hoitoon pääsyyn, ikäihmisten palveluihin, lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä siihen, että palvelupisteet etääntyvät ja arjen asiointi vaikeutuu.
Palveluiden saavutettavuus ei ratkea yhdellä keinolla. Puheenjohtajan mukaan tarvitaan tasapainoinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät toimiva palveluverkko, digipalvelut ja kohdennetut ratkaisut eri asiakasryhmille.
Kaikkea ei voida ylläpitää kaikkialla, mutta myöskään hallitsematon keskittäminen ei ole ratkaisu. Lähipalveluiden turvaaminen voi tarkoittaa uusia toimintamalleja, kuten monipalvelupisteitä, omatyöntekijämallia tai vahvempia kotiin vietäviä palveluita.
Kotona asumisen tukeminen nähdään keskeisenä tavoitteena, sillä se on sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua. Siksi ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen kohdistuvat panostukset ovat investointeja, eivät pelkkiä kuluja.
Eri väestöryhmien tarpeet huomioidaan kohdennetusti. Lasten ja nuorten kohdalla painopiste on varhaisessa tuessa, ikäihmisillä toimintakyvyn ylläpitämisessä ja haavoittuvissa ryhmissä palveluketjujen katkeamattomuudessa. Tavoitteena on varmistaa, ettei kukaan putoa palveluiden väliin.
Talouden osalta puheenjohtaja käyttää selkeää vertausta: talous ei ole ideologiaa, vaan fysiikkaa ja matematiikkaa. Jos sopeutusta ei tehdä hallitusti, edessä on pakotettuja ja hallitsemattomia ratkaisuja.
Säästöjä arvioitaessa ryhmä nojaa muutamaan keskeiseen periaatteeseen. Ennaltaehkäiseviin palveluihin ei kosketa ensimmäisenä, vaikuttavuus ohjaa päätöksiä, hallintoa tarkastellaan ennen asiakastyötä ja päällekkäisyyksiä puretaan.
Avoimuuden vahvistaminen nähdään keskeisenä luottamuksen rakentamisen keinona. Se tarkoittaa selkeää viestintää, perusteltuja päätöksiä ja rehellistä talouspuhetta. Luottamus ei synny asioiden silottelusta, vaan avoimuudesta.
Keski-Uudenmaan kokoisella alueella yhteistyö yli puoluerajojen ei ole valinta, vaan välttämättömyys. Vastakkainasettelu tulee kalliiksi niin taloudellisesti kuin palveluiden näkökulmasta. Puheenjohtaja toivoo valtuustolta toimintakulttuuria, jossa eri mieltä saa olla, mutta politiikkaa ei tehdä palveluiden kustannuksella.
Oman roolinsa puheenjohtaja näkee kolmena kokonaisuutena: ryhmän kokoajana, linjan kirkastajana ja epäkohtien esiin nostajana. Tavoitteena ei ole ristiriitojen hakeminen, mutta niitä ei myöskään väistellä.
Yhteys asukkaisiin rakentuu ennen kaikkea arjen kohtaamisista. Kenttätyö, suorat keskustelut, tilaisuudet ja sosiaalinen media muodostavat kokonaisuuden, jossa politiikka ei rajoitu kokoushuoneisiin.
Korkiakoski odottaa tältä kaudelta selkeyttä ja mitattavaa muutosta. Lisäksi talouden tulee olla hallinnassa, palveluketjujen toimivampia, ikäihmisten arjen turvallisempaa kotona asumista tukevampaa ja hoitoon pääsyn sujuvampaa.
”Keski-Uudellamaalla on kaikki edellytykset onnistua –
jos tarvittavat päätökset uskalletaan tehdä ajoissa.”
Puheenjohtajan keskeinen viesti Keski-Uudenmaan asukkaille on se, että päätöksiä ei tehdä helpoimman tien mukaan, vaan kestävimmän. Hyvinvointiyhteiskunta ei säily itsestään. Se vaatii aktiivista vastuunkantoa, uudistamista ja rohkeutta kohdata todellisuus.
Haastateltava: Matti Korkiakoski
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Haastattelija: Nina From
Keskustan Uudenmaan piirin aluekoordinaattori


