Aito vuorovaikutus rakentaa ymmärrystä ja parempia päätöksiä

Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä kiersi Hangossa ja Tammisaaressa yhdessä Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja kansanedustaja Eerikki Viljanen kanssa. Tilaisuuksien tavoitteena oli tuoda yhteen valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma sekä ennen kaikkea kohdata alueen asukkaita – kuunnella, keskustella ja vaihtaa ajatuksia ajankohtaisista teemoista.

Tilaisuuksissa vallitsi avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Keskustelua syntyi runsaasti, ja oli selvää, että aikaa olisi voinut käyttää useammankin tunnin. Kohtaamiset osoittivat jälleen, kuinka suuri merkitys kasvokkain käytävällä vuorovaikutuksella on, erityisesti ajassa, jossa moni keskustelu käydään etänä.

Kansainvälinen tilanne näkyy arjessa

Antti Kaikkonen nosti puheenvuorossaan esiin kansainvälisen turvallisuustilanteen vaikutukset Suomeen. Euroopan epävakaus ei ole irrallinen ilmiö, vaan sillä on suoria vaikutuksia suomalaisten arkeen. Pitkittyvät konfliktit, kuten Iranin tilanne, heijastuvat väistämättä myös Suomeen.

Konkreettisimmillaan tämä näkyy kustannusten nousuna. Moni suomalainen on jo huomannut arjen kallistumisen, ja tämä kehitys on ensimmäinen merkki siitä, miten globaalit kriisit ulottuvat jokapäiväiseen elämään.

Kaikkonen muistutti myös tulevien eduskuntavaalien merkityksestä. Ne eivät ole vain rutiininomainen poliittinen prosessi, vaan keskeinen hetki linjata Suomen suuntaa muuttuvassa maailmassa.

Talous, alueiden elinvoima ja arjen turvallisuus

Eerikki Viljanen toi keskusteluun sekä eduskunnan ajankohtaisia teemoja että hyvinvointialueen tilannetta.

Hän korosti, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on onnistunut tasapainottamaan taloutensa, minkä vuoksi suunnitellut lisäleikkaukset tuntuvat kohtuuttomilta. Viljasen mukaan vastuullisesta taloudenpidosta tulisi palkita, ei rangaista.

Viljanen nosti esiin myös ristiriidan hallituksen puheiden ja käytännön päätösten välillä. Vaikka maaseudun merkitystä korostetaan, päätökset – kuten sairaalaverkkoa koskevat ratkaisut, pienten lukioiden asema, yksityisteiden tuen leikkaukset ja biokaasuhankkeiden vaikeuttaminen – heikentävät alueiden elinvoimaa.

Lisäksi hän painotti kotimaisen ruoantuotannon merkitystä huoltovarmuuden kannalta. Ruokaa on pystyttävä tuottamaan Suomessa myös häiriötilanteissa. Samalla hän muistutti, että mahdollinen ruoan hinnan nousu ei ole väistämätöntä, vaan liittyy osaltaan kauppojen omiin hinnoitteluratkaisuihin.

Viljanen nosti esiin myös kielellisten oikeuksien merkityksen: jokaisella tulee olla oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään. Riittävä kielitaito hoitohenkilökunnassa on keskeinen osa turvallista ja laadukasta palvelua.

Alueen viestit – mitä kentältä kuuluu?

Tilaisuuksissa paikalla olleet aluevaltuustoryhmän jäsenet toivat esiin näkemyksiään ja havaintojaan alueen tilanteesta.

Marjut Frantsi-Lankia, aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

1. Lähipalveluiden turvaaminen on keskeistä: matalan kynnyksen palvelut ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkeviä.
2. Hoidon jatkuvuutta tulee parantaa omalääkärimallilla, joka lisää vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.
3. Ennaltaehkäisevien palveluiden turvaaminen lapsille, nuorille ja ikäihmisille on välttämätöntä.

Lotta Paakkunainen, varapuheenjohtaja

1. Kentän kuuleminen on välttämätöntä – vierailut tuovat esiin arjen todellisuuden.
2. Vajaaravitsemuksen ehkäisy on sekä inhimillisesti että taloudellisesti merkittävä kysymys.
3. Ennaltaehkäisevistä palveluista leikkaaminen on pitkällä aikavälillä kallein vaihtoehto.

Tommi Halkosaari, aluevaltuutettu

1. Kuntavierailut tuovat tärkeää vastapainoa viranhaltijanäkemyksille.
2. Kuljetuspalveluissa esiintyy tehottomuutta ja epäloogisuutta.
3. Lähipalveluiden merkitys korostuu erityisesti Hangon ja Raaseporin alueella.

Heidi Nordman, vara-aluevaltuutettu

1. Pitkät välimatkat synnytyspalveluihin muodostavat turvallisuusriskin.
2. Lohjan synnytyssairaalan lakkauttamisen vaikutukset näkyvät laajasti alueella.
3. Keskittämisen vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi – tarvitaan uusia alueellisia ratkaisuja.

Maritta Wasström, vara-aluevaltuutettu

1. Monikielisten palveluiden tarve kasvaa – hoitajien kielitaito on keskeistä.
2. Työhyvinvointiin on panostettava nykyistä enemmän.
3. Ennaltaehkäisy on keskeistä myös vakavien terveysongelmien vähentämisessä.

Kohtaamiset ovat politiikan ydin

Tilaisuuksien keskeinen viesti oli selvä: kohtaamisia tarvitaan. Vaikka viestintäkanavia on enemmän kuin koskaan, mikään ei korvaa aitoa vuorovaikutusta.

Kasvokkain käydyissä keskusteluissa syntyy ymmärrystä, luottamusta ja uusia näkökulmia. Samalla päätöksenteko saa tuekseen sitä tietoa, jota ei voi lukea raporteista – ihmisten kokemuksia arjesta.

Uudellamaalla halutaan jatkossakin kohdata ja keskustella. Sillä juuri niissä hetkissä syntyy parempia päätöksiä – ja vahvempi yhteys ihmisten ja päätöksenteon välille.

Nina From
aluekoordinaattori
Uudenmaan Keskustan piiri ry