Yhteisöllinen asuminen ei korvaa ympärivuorokautista hoitoa

Mitä tarkoittaa vanhusten yhteisöllinen asuminen? Onko tarkoitus, että erittäin toimintarajoitteisia ikäihmisiä kootaan asumaan samaan paikkaan, jonne kotihoito ja muut palvelun tarjoajat tuovat apuaan pienemmin kustannuksin kuin koteihin pitkin pitäjää? Jos näin on, niin yhteisöllisyys toteutuu silloin vain avun tai hoidon antajien näkökulmasta.

Erilaisia yhteisöllisen asumisen muotoja on monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa. Olennainen ero Suomeen on siinä, että yhteisöllisyyttä on lähdetty kehittämään asukkaiden omista tarpeista. Ensin ovat ihmiset ja heidän toiveensa muodostaa asuinyhteisö, sitten toteutus.

“Yhteisöllisyys edellyttää toimintakykyä – hoiva ei synny rakenteesta”

Yhteisöllisessä asumisessa muisti ja toimintakyky ovat edellytyksiä selviytymisen kannalta. Tällöin on myös mahdollista vaalia sosiaalisia suhteita ja antaa tarvittaessa apua muille, eli olla osa toimivaa yhteisöä. Jos toimintakykyrajoitteet eivät ole suuret, voidaan tulla toimeen esimerkiksi kotihoidon käyntien turvin. Öisin riittävät yöpartiokäynnit tarvittaessa.

Henkilöstöä ei yhteisöllisessä asumisessa ole vuorokauden ympäri. Palveluasuminen, ryhmäkoti, hoiva- ja hoitokoti ovat nimikkeitä avohoitoperusteiselle ympärivuoro kautiselle hoidolle ja palvelulle. Vanhainkodit ja muu laitoshoito ovat suurelta osin siirtyneet jo historiaan. Terveyskeskusten osastoilla ei myöskään enää asuta.

Asukkaat ympärivuorokautiseen hoitoon seulotaan tiukoin kriteerein. Heidän on oltava fyysiseltä toimintakyvyltään huonokuntoisia sekä vakavasti muisti sairaita. Henkilömitoitus on tällä hetkellä 0,6 eli 6 työntekijää 10 asukasta kohden. Tämä määrä henkilöstöä tarvitaan paljon hoitoa ja apua tarvitseville. Yhteisöllisen asumisen pääsykriteerit on määritelty hieman lievemmiksi, mutta avun tarvetta, somaattisia sairauksia ja muistin heikkenemistä on asukkaaksi tulevalla oltava.

Uusia yhteisöllisiä ja ympärivuorokautisen hoidon paikkoja rakennetaan vuonna 2026 Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Järvenpäähän. Näihin sijoittuvien asukkaiden yhteisöjen kokoaminen on syytä aloittaa ihmisistä, heidän tarpeistaan ja kiinnostuksistaan. Pääsykriteereitä yhteisölliseen asumiseen ei tule tiukentaa, vaikka ympärivuoro kautisen asumisen paikkamäärä vähenee suhteessa tarpeeseen.

Anna-Liisa Lyytinen
aluevaltuutettu
henkilöstöjaoston jäsen
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Nurmijärvi

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan: Marjut Frantsi-Lankia (Länsi-Uusimaa), Matti Korkiakoski (Keski-Uusimaa), Kristian Forsman (Itä-Uusimaa).