Terve talous mahdollistaa entistä vaikuttavammat palvelut

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on onnistunut muutamassa vuodessa tekemään valtaisan talous käänteen. Siinä missä kahden ensimmäisen vuoden tulos oli rajusti alijäämäinen, päästiin viime vuonna yli 100 miljoonan euron ylijäämään. Jos nykyiset näkymät toteutuvat, alkuvuosien alijäämät saadaan katettua jo kuluvan vuoden aikana.

Poikkeuksellista tässä kehityksessä on se, että kasvavan väestön alueella on samalla pystytty pitämään huolta ihmisten tarvitsemista palveluista. Asiakastyytyväisyyttä kuvaavat mittarit ovat parantuneet selvästi hyvinvointialueen alkuvuosiin verrattuna.

Talouskäänteen taustalla oleva uudistusohjelma sisältää yli 150 toimenpidettä, joita henkilöstö on vienyt määrätietoisesti eteenpäin. Ohjelma on tuottanut jo yli 70 miljoonan euron vaikutukset. Taloutta on johdettu tiukasti, mutta samalla on vältetty äkkivääriä säästöjä. Kallista vuokratyötä on vähennetty olennaisesti, ostopalveluja karsittu siellä, missä oma tuotanto on ollut kustannustehokkaampaa, ja erikoissairaanhoidon käytön kasvu on ollut VaKen alueella muuta Uuttamaata maltillisempaa.

Samaan aikaan on pyritty välttämään sellaista palveluiden romuttamista ja lähipalveluiden sulkemista, joka kostautuisi myöhemmin kasvavina menoina jossain toisaalla. Tämä on ollut oikea linja.

Kaikki ei silti ole vielä kunnossa. Esimerkiksi moniin kiireettömiin palveluihin joutuu edelleen odottamaan liian pitkään. Jos vanhat alijäämät saadaan kuitattua tämän vuoden aikana, syntyy kuitenkin mahdollisuus vahvistaa tulevina vuosina palveluja, joissa tarvitaan läpimurtoa. Tällaisia ovat esimerkiksi omalääkäri- ja omatiimimalli, päihdepalvelut, kouluterveydenhuolto ja perheiden varhaiset tuki palvelut.

VaKen omat näkymät ovat myönteiset, vaikka valtion suunnasta tulee yhä tummia pilviä. Siksi oma talous on pidettävä terveellä pohjalla jatkossakin.

VaKen kehitys osoittaa, että palvelut voivat parantua samaan aikaan, kun taloutta tasapainotetaan määrätietoisesti. Juuri tästä syystä VaKen tavasta uudistaa palveluja ja käyttää eurot vaikuttavasti kannat taa ottaa oppia myös muualla julkisessa taloudessa.

Tuomas Vanhanen
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
aluehallituksen jäsen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Vantaa

📖 Lue koko lehti tästä linkistä.

Nostamme viikoittain esille Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettujen ja -vara-aluevaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu 3.5. ilmestyneessä Pulssi-lehdessä (Vantaa-Kerava). 

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä Uudenmaan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan: Tuomas Vanhanen (Vantaa-Kerava – Pulssi), Marjut Frantsi-Lankia (Länsi-Uusimaa – Länsiapila), Matti Korkiakoski (Keski-Uusimaa – Keula), Kristian Forsman (Itä-Uusimaa – Itä-Uudenmaan Uutiset).

 

Lue seuraavaksi

Erityistä tukea tarvitseva lapsi ei saa jäädä palvelujen väliin
Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto käsitteli kesäkuun kokouksessaan aluehallituksen vastausta aluevaltuutettu Lotta Paakkunaisen kysymykseen erityistä tukea tarvitsevien lasten loma-ajan hoidon sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Paakkunainen piti vastausta puutteellisena ja esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, jotta valtuusto saisi riittävät tiedot muutoksen vaikutuksista lasten palveluihin, perheiden arkeen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Palautusesitys ei kuitenkaan saanut aluevaltuuston enemmistön tukea.
25.6.2026 / Länsi-Uusimaa
VAKEn talous kääntyi – nyt on aika vahvistaa palveluja
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto käsitteli kesäkuun kokouksessaan vuoden 2025 tilinpäätöstä sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomusta. Keskustan valtuustoryhmän mukaan onnistunut talouskäänne antaa vahvan perustan seuraavalle vaiheelle: palvelujen saatavuuden parantamiselle, henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiselle ja asukkaiden luottamuksen rakentamiselle.
25.6.2026 / Uutiset
Vaikea vuosi, mutta paljon myös onnistumisia
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosi 2025 oli taloudellisesti vaikea. Alijäämä kasvoi ennakoitua suuremmaksi ja alue joutui arviointimenettelyyn. Samalla arviointikertomus ja tilinpäätös osoittavat, että palvelut toimivat pääosin hyvin, hoidon jatkuvuudessa ja digipalveluissa edistyttiin sekä toimintakulujen kasvu saatiin pidettyä poikkeuksellisen maltillisena. Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman korosti kesäkuun aluevaltuuston ryhmäpuheenvuorossaan, että tulevien vuosien suurin haaste on yhdistää talouden tasapainottaminen toimiviin palveluihin ja vahvaan perusterveydenhuoltoon.
24.6.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuUutisetTerve talous mahdollistaa entistä vaikuttavammat palvelut