Huonoja uutisia sairaille ja vähävaraisille

Maan hallitus on viime viikon kehysriihessään päättänyt taas uusista sosiaali- ja terveydenhuollon heikennyksistä ja asiakasmaksujen korotuksista yli 200 milj. euron edestä. Samalla hallitus päätti laajentaa 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, minkä on arvioitu maksavan 80–90 milj. euroa vuosittain. Se on tuki yksityisille terveyspalveluille ja kohdentaa verovaroja kansanterveyden näkökulmasta tehottomasti ja eriarvostavasti. Ensimmäisten selvitysten mukaan kokeilusta ovat hyötyneet pääosin hyvätuloiset kaupunkilaiset. Itse ainakin toivoisin veroeurojeni kohdistamista eniten tuen tarpeessa oleville!

Hallitus on päätöksillään nostanut julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja jo monta kertaa. Asiakasmaksut ovat Orpo-Purran hallituskaudella lähes tuplaantuneet. Tämä maksurasitus osuu rajuimmin paljon palveluja tarvitseviin, vähävaraisiin perheisiin ja ikäihmisiin sekä pitkäaikaissairaisiin, jotka joutuvat laskemaan, onko heillä ylipäätään varaa käydä lääkärissä. Tämä ei todellakaan ole oikein ja oikeudenmukaista!

Hyvinvointialueiden valtionrahoitusta on myös päätetty tarkistaa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella se tarkoittaa 66 miljoonan euron vähenemää rahoitukseen lähivuosina. Vaikka hyvinvointialue on saanut taloutensa tasapainoon, rahoituksen ennakoimattomuus tietää vaikeuksia ja heikentää länsiuusmaalaisten palveluja. Tällaisten leikkausten sijaan hyvinvointialue tarvitsisi nyt vakautta ja luottamusta rahoituksen tasoon voidakseen kehittää palveluja pitkäjänteisesti tulevaan.

Hallituksen leikkausten yksi suurista kohteista on kuitenkin kolmas sektori ja kansalaisjärjestöjen palveluja käyttävät. Järjestöiltä on leikattu toimintaedellytyksistä lähes puolet rahoituksesta, joiltakin järjestöiltä rahoitus on viety kokonaan. Palvelut ovat olleet elintärkeitä lukemattomille lapsiperheille, nuorille, ikäihmisille, omaishoitajille, sairaille ja vammaisille sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville. Toistuvat leikkaukset näihin matalan kynnyksen tukea tarjoaville järjestöille osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä tai piittaamattomuutta. Kärsijöitä ovat jälleen he, joiden elämää on kurjistettu tällä hallituskaudella jo monella tavalla aiemmin.

Nämä hallituksen leikkaukset tuovat säästöjä korkeintaan valtiovarainministeriön exelissä. Jos toimien pitkän ajan vaikutuksia arvioitaisiin objektiivisesti, toimittaisiin toisin. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Nyt pahoinvointi ja huono-osaisuus näiden päätösten seurauksena vain lisääntyy sekä hoitovelka ja kalliiden hoitojen tarve kasvaa. Eikö tämä riko jo räikeästi perustuslakia?

Kansantalouden ja –terveyden näkökulmasta nyt olisi aika panostaa riittäviin matalan kynnyksen palveluihin ja palvelutarpeen näkökulmasta toimivaan, ehyeen palvelujärjestelmään niin, että järjestelmä tukee kansalaisten toimintakykyä ja terveyttä. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta nopea hoitoon pääsy ja avun saanti työ- ja toimintakyvyn palauttamiseksi on keskeistä. Matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palveluihin sijoitetut eurot tuottavat tutkitusti itsensä takaisin. Hallitus toimii toisin ja jättää huomioimatta, että hyvinvoiva kansalainen on tuottava ja työteliäs. Pahoinvoiva tuottaa yhteiskunnalle vain lisää kustannuksia.

Marjut Frantsi-Lankia
aluevaltuutettu
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Kirkkonummi

Kirjoitus on julkaistu Kirkkonummen sanomissa 27.4.2026