Päällekkäinen valvonta syö resursseja – kuka hyötyy?

Asumispalveluiden päällekkäinen valvonta työllistää ja rasittaakin palveluntuottajia. Myös nimettömät, välillä täysin perättömät, osa tahallaankin tehdyistä palautteista valvojille aiheuttavat paljon hukkatyötä monelle. Ne vievät esihenkilöiden ja päälliköiden työaikaa kohtuuttoman paljon.

Esimerkiksi palvelun tuottaja, joka tuottaa palveluita ryhmäkodeissaan sekä ikääntyneille, että mielenterveys- ja päihdekuntoutujille LUVNn alueella ja myy asumisenpaikkoja vaikkapa neljän muun hyvinvointialueen asukkaille ja muutamalle helsinkiläiselle, tarkoittaa se 24 valvontakäyntiä vuoden aikana samalle palveluntuottajalle. Lisäksi AVI tekee yleensä yhden valvontakäynnin vuodessa. AVI valvonta aiheita oli psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla edellisen kerran.

“Valvonnan tarkoitus on varmistaa laatu –
mutta nykyisellään se vie aikaa itse työltä.”

Jokaisella valvontakäynnillä tarkistetaan työvuorolistat, mitoitus, hoitajien kielitaito, mielekäs arki viikko-ohjelmat, asukaskirjaamisia ja haastatellaan asukkaita sekä työntekijöitä. Näiden lisäksi lähiesihenkilöt ja päälliköt toimittavat päivitetyt useat dokumentit yleensä ennen valvontakäyntiä. Näitä dokumentteja ovat omavalvontasuunnitelma, lääkesuunnitelma, turvallisuus- ja varautumissuunnitelmat, lääkeluvallisten listaus, työntekijöiden koulutus- ja kokemuslistaus. Dokumentit toimitetaan osalle laatuportin kautta ja osalle turvasähköpostitse. Lisäksi muitakin valvojan pyytämiä dokumentteja on toimitettava aina pyynnöstä.

Työterveyshuollon selvitys on tehtävä viiden vuoden välein

Näiden lisäksi jokaisessa ryhmäkodissa toteutetaan omavalvontaa ja kerätään 2–4 kertaa vuodessa asukas-, omais- ja työntekijäpalautteet. Yleensä valvoja haluaa niistäkin kirjallisen selvityksen. Itse valvontakäyntiin menee yleensä 2–4 tuntia per valvojan käynti. Yleensä valvojat kulkevat ryhmäkodeissa pareittain. Joskus työaikaa menee huomattavasti pidempään.

Kun asiat ovat kunnossa ovat valvontakäynnit ohjaavia ja varmistavia sekä yhteistyötä lisääviä, mutta työaikaa niihinkin vaan menee kohtuuttoman paljon ja kaikki se työaika on pois varsinaisesta perustehtävästä työntekijöiltä ja asukkaiden arjesta.

“Yksi selkeä valvontamalli lisäisi laatua,
säästäisi työaikaa ja tukisi työssä jaksamista.”

Toivon todellakin, että jatkossa yksi taho (AVI) valvoisi kaikkia palveluntuottajia myös hyvinvointialueita yhdenvertaisilla kriteereillä ja järjestelmällä. Se toisi varmasti tasalaatuisuuttakin palveluihin ja säästäisi monen ihmisen työaikaa ja lisäisi työssä jaksamista SOTE palveluissa tärkeissä.

Maritta Wasström
vara-aluevaltuutettu
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Siuntio

 

Lue seuraavaksi

Terve talous mahdollistaa entistä vaikuttavammat palvelut
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on onnistunut muutamassa vuodessa tekemään valtaisan talous käänteen. Siinä missä kahden ensimmäisen vuoden tulos oli rajusti alijäämäinen, päästiin viime vuonna yli 100 miljoonan euron ylijäämään. Jos nykyiset näkymät toteutuvat, alkuvuosien alijäämät saadaan katettua jo kuluvan vuoden aikana.
18.5.2026 / Uutiset
Länsi-Uudenmaan Keskusta vaatii vahvempaa alueellista demokratiaa
Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmä jatkaa aktiivista vaikuttamistyötä hyvinvointialueella. Aluevaltuutettu Lotta Paakkunainen nosti viimeisimmässä aluevaltuuston kokouksessa esiin päätösvallan keskittymisen viranhaltijajohdolle ja aluehallitukselle sekä esitti hallintosäännön uudistamista aluevaltuuston ja lautakuntien aseman vahvistamiseksi. Aloitteessa korostetaan avoimuutta, demokratiaa ja poliittista vastuunkantoa.
15.5.2026 / Länsi-Uusimaa
Yhteisöllisestä asumisesta vastaus hoivan palvelulupaukseen?
Harmaantuva Suomi etsii kuumeisesti keinoja lunastaa lupauksensa ikäihmisten hoivasta.
13.5.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaPäällekkäinen valvonta syö resursseja – kuka hyötyy?