Päällekkäinen valvonta syö resursseja – kuka hyötyy?

Asumispalveluiden päällekkäinen valvonta työllistää ja rasittaakin palveluntuottajia. Myös nimettömät, välillä täysin perättömät, osa tahallaankin tehdyistä palautteista valvojille aiheuttavat paljon hukkatyötä monelle. Ne vievät esihenkilöiden ja päälliköiden työaikaa kohtuuttoman paljon.

Esimerkiksi palvelun tuottaja, joka tuottaa palveluita ryhmäkodeissaan sekä ikääntyneille, että mielenterveys- ja päihdekuntoutujille LUVNn alueella ja myy asumisenpaikkoja vaikkapa neljän muun hyvinvointialueen asukkaille ja muutamalle helsinkiläiselle, tarkoittaa se 24 valvontakäyntiä vuoden aikana samalle palveluntuottajalle. Lisäksi AVI tekee yleensä yhden valvontakäynnin vuodessa. AVI valvonta aiheita oli psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla edellisen kerran.

“Valvonnan tarkoitus on varmistaa laatu –
mutta nykyisellään se vie aikaa itse työltä.”

Jokaisella valvontakäynnillä tarkistetaan työvuorolistat, mitoitus, hoitajien kielitaito, mielekäs arki viikko-ohjelmat, asukaskirjaamisia ja haastatellaan asukkaita sekä työntekijöitä. Näiden lisäksi lähiesihenkilöt ja päälliköt toimittavat päivitetyt useat dokumentit yleensä ennen valvontakäyntiä. Näitä dokumentteja ovat omavalvontasuunnitelma, lääkesuunnitelma, turvallisuus- ja varautumissuunnitelmat, lääkeluvallisten listaus, työntekijöiden koulutus- ja kokemuslistaus. Dokumentit toimitetaan osalle laatuportin kautta ja osalle turvasähköpostitse. Lisäksi muitakin valvojan pyytämiä dokumentteja on toimitettava aina pyynnöstä.

Työterveyshuollon selvitys on tehtävä viiden vuoden välein

Näiden lisäksi jokaisessa ryhmäkodissa toteutetaan omavalvontaa ja kerätään 2–4 kertaa vuodessa asukas-, omais- ja työntekijäpalautteet. Yleensä valvoja haluaa niistäkin kirjallisen selvityksen. Itse valvontakäyntiin menee yleensä 2–4 tuntia per valvojan käynti. Yleensä valvojat kulkevat ryhmäkodeissa pareittain. Joskus työaikaa menee huomattavasti pidempään.

Kun asiat ovat kunnossa ovat valvontakäynnit ohjaavia ja varmistavia sekä yhteistyötä lisääviä, mutta työaikaa niihinkin vaan menee kohtuuttoman paljon ja kaikki se työaika on pois varsinaisesta perustehtävästä työntekijöiltä ja asukkaiden arjesta.

“Yksi selkeä valvontamalli lisäisi laatua,
säästäisi työaikaa ja tukisi työssä jaksamista.”

Toivon todellakin, että jatkossa yksi taho (AVI) valvoisi kaikkia palveluntuottajia myös hyvinvointialueita yhdenvertaisilla kriteereillä ja järjestelmällä. Se toisi varmasti tasalaatuisuuttakin palveluihin ja säästäisi monen ihmisen työaikaa ja lisäisi työssä jaksamista SOTE palveluissa tärkeissä.

Maritta Wasström
vara-aluevaltuutettu
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Siuntio

 

Lue seuraavaksi

Vierailu HyTe ry:llä – leikkaukset uhkaavat ennaltaehkäisevää työtä
Vierailimme Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän kanssa HyTe ry:llä keskustelemassa järjestökentän ajankohtaisesta tilanteesta. Keskustelimme toiminnasta ja saimme viestin kentältä, että epävarmuus on lisääntynyt ja huoli hallituksen leikkauspolitiikan vaikutuksista on todellinen.
22.4.2026 / Länsi-Uusimaa
Turvallisuus rakentuu teoista – päihdeilmiö vaatii rehellistä keskustelua
Järvenpäässä 14.4.2026 Keski-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän järjestämä keskustelutilaisuus kokosi yhteen asiantuntijoita, päättäjiä ja alueen toimijoita tarkastelemaan yhtä ajankohtaisimmista ja monimutkaisimmista ilmiöistä: päihteiden vaikutusta turvallisuuteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnan rakenteisiin.
21.4.2026 / Keski-Uusimaa
Porvoossa ei saa hammaslääkäriaikaa – aluehallituksessa myönnettiin ongelma, mutta ratkaisu jäi puuttumaan
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksessa käsiteltiin 9.4.2026 palveluverkkosuunnitelmaa. Aluehallituksen esitys menee tämän jälkeen edelleen aluevaltuustoon käsiteltäväksi ja päätettäväksi (29.4.).
21.4.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaPäällekkäinen valvonta syö resursseja – kuka hyötyy?