Päällekkäinen valvonta syö resursseja – kuka hyötyy?

Asumispalveluiden päällekkäinen valvonta työllistää ja rasittaakin palveluntuottajia. Myös nimettömät, välillä täysin perättömät, osa tahallaankin tehdyistä palautteista valvojille aiheuttavat paljon hukkatyötä monelle. Ne vievät esihenkilöiden ja päälliköiden työaikaa kohtuuttoman paljon.

Esimerkiksi palvelun tuottaja, joka tuottaa palveluita ryhmäkodeissaan sekä ikääntyneille, että mielenterveys- ja päihdekuntoutujille LUVNn alueella ja myy asumisenpaikkoja vaikkapa neljän muun hyvinvointialueen asukkaille ja muutamalle helsinkiläiselle, tarkoittaa se 24 valvontakäyntiä vuoden aikana samalle palveluntuottajalle. Lisäksi AVI tekee yleensä yhden valvontakäynnin vuodessa. AVI valvonta aiheita oli psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla edellisen kerran.

“Valvonnan tarkoitus on varmistaa laatu –
mutta nykyisellään se vie aikaa itse työltä.”

Jokaisella valvontakäynnillä tarkistetaan työvuorolistat, mitoitus, hoitajien kielitaito, mielekäs arki viikko-ohjelmat, asukaskirjaamisia ja haastatellaan asukkaita sekä työntekijöitä. Näiden lisäksi lähiesihenkilöt ja päälliköt toimittavat päivitetyt useat dokumentit yleensä ennen valvontakäyntiä. Näitä dokumentteja ovat omavalvontasuunnitelma, lääkesuunnitelma, turvallisuus- ja varautumissuunnitelmat, lääkeluvallisten listaus, työntekijöiden koulutus- ja kokemuslistaus. Dokumentit toimitetaan osalle laatuportin kautta ja osalle turvasähköpostitse. Lisäksi muitakin valvojan pyytämiä dokumentteja on toimitettava aina pyynnöstä.

Työterveyshuollon selvitys on tehtävä viiden vuoden välein

Näiden lisäksi jokaisessa ryhmäkodissa toteutetaan omavalvontaa ja kerätään 2–4 kertaa vuodessa asukas-, omais- ja työntekijäpalautteet. Yleensä valvoja haluaa niistäkin kirjallisen selvityksen. Itse valvontakäyntiin menee yleensä 2–4 tuntia per valvojan käynti. Yleensä valvojat kulkevat ryhmäkodeissa pareittain. Joskus työaikaa menee huomattavasti pidempään.

Kun asiat ovat kunnossa ovat valvontakäynnit ohjaavia ja varmistavia sekä yhteistyötä lisääviä, mutta työaikaa niihinkin vaan menee kohtuuttoman paljon ja kaikki se työaika on pois varsinaisesta perustehtävästä työntekijöiltä ja asukkaiden arjesta.

“Yksi selkeä valvontamalli lisäisi laatua,
säästäisi työaikaa ja tukisi työssä jaksamista.”

Toivon todellakin, että jatkossa yksi taho (AVI) valvoisi kaikkia palveluntuottajia myös hyvinvointialueita yhdenvertaisilla kriteereillä ja järjestelmällä. Se toisi varmasti tasalaatuisuuttakin palveluihin ja säästäisi monen ihmisen työaikaa ja lisäisi työssä jaksamista SOTE palveluissa tärkeissä.

Maritta Wasström
vara-aluevaltuutettu
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Siuntio

 

Lue seuraavaksi

Erityistä tukea tarvitseva lapsi ei saa jäädä palvelujen väliin
Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto käsitteli kesäkuun kokouksessaan aluehallituksen vastausta aluevaltuutettu Lotta Paakkunaisen kysymykseen erityistä tukea tarvitsevien lasten loma-ajan hoidon sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Paakkunainen piti vastausta puutteellisena ja esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, jotta valtuusto saisi riittävät tiedot muutoksen vaikutuksista lasten palveluihin, perheiden arkeen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Palautusesitys ei kuitenkaan saanut aluevaltuuston enemmistön tukea.
25.6.2026 / Länsi-Uusimaa
VAKEn talous kääntyi – nyt on aika vahvistaa palveluja
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto käsitteli kesäkuun kokouksessaan vuoden 2025 tilinpäätöstä sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomusta. Keskustan valtuustoryhmän mukaan onnistunut talouskäänne antaa vahvan perustan seuraavalle vaiheelle: palvelujen saatavuuden parantamiselle, henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiselle ja asukkaiden luottamuksen rakentamiselle.
25.6.2026 / Uutiset
Vaikea vuosi, mutta paljon myös onnistumisia
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosi 2025 oli taloudellisesti vaikea. Alijäämä kasvoi ennakoitua suuremmaksi ja alue joutui arviointimenettelyyn. Samalla arviointikertomus ja tilinpäätös osoittavat, että palvelut toimivat pääosin hyvin, hoidon jatkuvuudessa ja digipalveluissa edistyttiin sekä toimintakulujen kasvu saatiin pidettyä poikkeuksellisen maltillisena. Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman korosti kesäkuun aluevaltuuston ryhmäpuheenvuorossaan, että tulevien vuosien suurin haaste on yhdistää talouden tasapainottaminen toimiviin palveluihin ja vahvaan perusterveydenhuoltoon.
24.6.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaPäällekkäinen valvonta syö resursseja – kuka hyötyy?