Perhehoito tarjoaa inhimillisen vaihtoehdon ikääntyneiden palveluihin

Keski-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmä vieraili keskiviikkona 20.5.2026 Tuusulan Jäniksenlinnassa sijaitsevassa perhekodissa tutustumassa perhehoitoon käytännössä. Vierailu järjestettiin Erja Sarenius-Salmenkiven kotona, jossa hän on toiminut perhehoitajana jo vuosikymmenten ajan.

Tilaisuuteen osallistui lisäksi toinen pitkäaikainen perhehoitaja Marjaana Hakkarainen sekä asiantuntija Perhehoitoliitosta. Keskustelujen, kokemusten ja käytännön esimerkkien kautta avautui laaja kuva siitä, millaisia mahdollisuuksia perhehoito voi tarjota ikääntyneiden palveluissa niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta.

”Vierailu konkretisoi, miten merkittävästä ja vaikuttavasta
palvelumuodosta perhehoidossa on kyse.”

Perhehoidon perusteet

Perhehoito ikäihmisten palveluna asettuu pitkäaikaisessa perhehoidossa yhteisöllisen asumisen rinnalle. Pitkäaikaisessa perhehoidossa ikäihminen muuttaa asumaan perhekotiin tasavertaiseksi perhekodin jäseneksi. Perhehoidossa eletään tavanomaista perhe-elämää ja arkea. Perhehoitajalla on aikaa asettua hoidettavan tarpeiden äärelle ja antaa aikaa toimia itse, vaikka sukkien laitossa aikaa kuluisikin.

”Perhehoidossa eletään tavanomaista perhe-elämää ja arkea.”

Säännöllinen arki, jossa huomioidaan kunkin hoidettavan henkilökohtaiset tarpeet ja mieltymykset, toimii niin mielialaa kuin toimintakykyäkin kohentavana. Kokemuksellisesti tiedämme, että perhekotiin muuttaminen parantaa ikääntyneen vointia kokonaisvaltaisesti, joka näkyy esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoitotasapainon paranemisena. Samoin unirytmi, ihon kunto, ravitsemustila, mieliala ja jopa hiusten kunto paranee. Usein myös silmälasit ja kuulolaitteet päivitetään. Osallistuminen arjen askareisiin ja pysyvät turvalliset perhehoitajat sekä kohdatuksi tuleminen ylläpitävät toimintakykyä ja vähentävät turvattomuutta.

Osavuorokautinen perhehoito perhekodissa paikkaa kuntouttavan päivätoiminnan puutteita ja toimii omaishoidon tukena. Osavuorokautinen perhehoito asiakkaan kotona (kiertävä perhehoito) turvaa kotona asumista pidempään ja vähentää huomattavasti kotihoidon tarvetta sekä toistuvia päivystyskäyntejä. Perhehoidon tulee olla ensimmäinen kotona asumista tukeva palvelu.

Perhehoitajan käynnit kestävät kahdesta tunnista aina 12 tuntiin vastaten asiakkaan tarpeisiin. Perhehoito on hoivaa ja huolenpitoa. Perhehoitaja ei tee asiakkaan puolesta vaan turvaa ja tukee asiakkaan toimintakykyä. Tavanomaista on siisteydestä ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen, pesuissa avustaminen, pyykkihuollosta ja kodin perussiisteydestä huolehtiminen, ruuan valmistus ja ulkoilu. Perhehoitaja osallistuu lääkehoitoon vain lääkkeiden ottamisen varmistamisen ja seurannan kautta.

Perhehoidolla voidaan vastata hyvin moniin kotihoidon tehtäviin, kuten hoitoon ja huolenpitoon, toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävään ja ylläpitävään toimintaan sekä asiakkaan suoriutumista tukevaan toimintaan. Perhehoidon lisäksi asiakkaalla on usein kotihoidon kautta järjestetty lääkehoito. kuten annosjakelu ja tarvittaessa kotisairaalan palvelut.

Perhehoidon aloittaminen varhaisena palveluna usein myös pidentää aikaa, jolloin asiakkaan tarpeisiin voidaan perhehoidolla vastata. Sekavasti tai aggressiivisesti käyttäytyvä ja jatkuvaa yöaikaista apua tai jatkuvasti kahta avustajaa tarvitseva ikäihminen ei sovellu perhehoitoon.

Etelä-Savosta merkittäviä tuloksia

Etelä-Savon hyvinvointialue on systemaattisesti päättänyt panostaa perhehoitoon ikääntyneiden palveluna. Alueella toimii noin 30 perhekotia ja 214 kiertävää perhehoitajaa.

Panostamalla perhehoitoon on kahden vuoden laskennalla tehty perhekotien osalta 0,8milj€ nettosäästö verrattuna yhteisölliseen asumiseen. Samaan aikaan huomionarvoista on palveluasumisen jonojen poistuminen ja päivystyskäyntien vähentyminen. Kiertävällä perhehoidolla on helpotettu kotihoidon tilannetta huomattavasti ja kahden vuoden laskennallinen nettosäästö on ollut 3,8milj€. Tämä kuvaa perhehoidon kustannusta verrattuna muihin vastaaviin palveluihin.

”Panostamalla perhehoitoon on kahden vuoden
laskennalla tehty perhekotien osalta 0,8milj€ nettosäästö
verrattuna yhteisölliseen asumiseen.”

Kiertävän perhehoidon osalta säästö perustuu selkeään tehtävänjakoon kotihoidon ja perhehoidon välillä. Tämän lisäksi perhehoitoa käytetään sairaalahoidosta kotiutumisen tukena. Perhehoitajan tuella yksinäinen ikäihminen kotiutuu turvallisesti, jolloin kustannussäästöä tulee myös perusterveydenhuollon vuodeosastojen tehokkaammasta käytöstä.

Perhehoitajan näkökulma

Toimeksiantosuhteinen perhehoitajuus antaa mahdollisuuden toimia omien arvojen mukaisesti. Monet ikäihmisten perhehoitajat ovat toimineet ikääntyneiden palveluissa työsuhteissa, mutta kokeneet työssä vahvaa eettistä kuormittumista. Perhehoitajalla on aikaa ja hoidettavan kanssa syntyy todellinen ihmissuhde. Tämä on ehdottomasti perhehoidon vahvuus ja samalla perhehoitajaa tunnetasolla kuormittava. Perhehoidossa sekä ilot että surut koetaan henkilökohtaisina.

”Perhehoitajalla on aikaa ja hoidettavan kanssa
syntyy todellinen ihmissuhde.”

Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan asema on huomattavan heikko verrattuna työsuhteeseen. Tämä näkyy monessa arjen asiassa kuten sairauspäivärahan ja sairausloman osalta. Perhehoitajuus tulkitaan vaihtelevasti eri sosiaalietuuksien myöntämisessä ja työvoimaviranomaisen tulkinnassa. Etenkin kiertävien perhehoitajien asema on todella heikko, koska heille palkkio tulee vain toteutuneista tunneista ilman matka-aikaa. Tällöin perhehoitajan sairastuminen tai asiakkaan peruminen vaikuttaa suoraan perhehoitajan toimeentuloon.

Hyvinvointialue voi huomattavalla tavalla tukea perhehoitajaa kompensoimalla perhehoitajan heikkoa asemaa. Lähtökohtainen perhehoitajien arvostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Arvostuksen tulee heijastua perhehoitajia koskevassa päätöksenteossa läpi koko perhehoidon prosessin.

Perhehoitajien toimintaedellytykset voidaan turvata selkeällä ja läpinäkyvällä perhehoidon prosessilla aina ennakkovalmennuksesta ja hyväksynnän prosessista perhehoidon päättymiseen saakka. Perhehoitajien hyvä kohtelu on laaja kokonaisuus sisältäen perhehoitajien tietojen säilyttämisen, rekisteröidyn informoinnin, sopimusten ajantasaisuuden ja perhehoitajan mahdollisuuden neuvotella toimeksiantosopimuksen sisällöstä, raportointi- ja kirjaamisvelvoitteiden käytännön toteutuksen, perhehoitajan lakisääteisen tuen sujuvuuden ja arvostavan kohtelun moniammatillisen tiimin jäsenenä.

Useimmiten näiden toteutumisessa on puutteita. Esimerkiksi perhehoitajia koskeva rekisteröidyn informointi on valtaosin puutteellista ja useilla hyvinvointialueilla perhehoitajista ylläpidetään rekisteritietoja, joihin ei ole juridista perustetta. Perhehoitajien tiedot ovat usein levällään eri järjestelmissä ja työntekijöiden exel-taulukoissa.

Perhehoitajilla ei ole työturvallisuutta, koska he toimivat toimeksiantosuhteessa. Tämä korostuu etenkin kiertävien perhehoitajien kohdalla, heidän toimiessaan asiakkaan kotona. Useimmiten hyvinvointialueella ei ole tietoa, milloin perhehoitaja on kenenkin asiakkaan luona, koska perhehoidossa ei ole käytössä minkäänlaista toiminnanohjausjärjestelmää. Tiedot toteutuneista käynneistä tulee hyvinvointialueen tietoon vasta perhehoitajan palkkionmaksatuksen yhteydessä.

Perhehoidon järjestämisen tavat ja käytännöt ovat syntyneet perhehoidon järjestämisen sivussa. Tämän vuoksi perhehoidosta puuttuu selkeä järjestämisen rakenne ja eteen tulevat asiat on ratkaistu yksi kerrallaan huomioimatta kokonaisuutta. Tämän takia kaikki käytännöt eivät ole juridisesti kestävällä pohjalla ja vertailukelpoisia.

”Perhehoito tarvitsee kasvaakseen resursointia ja
uskallusta muuttaa totuttuja rakenteita.”

Onkin äärettömän tärkeää varmistaa selkeät järjestämisen rakenteet ennen perhehoidon volyymin nostoa. Perhehoidon järjestämisen valvonta toteutuu käytännössä vain omavalvontana, eikä valvontaviranomainen ole yksittäisiä kanteluja lukuun ottamatta antanut ohjausta.

Tulevaisuus ja kehittäminen

Perhehoito on kiistattomasti vaikuttava palvelumuoto ikääntyneiden palvelukokonaisuudessa. Harmillisesti perhehoitoa koskevaa tutkimusta on huomattavan vähän, vaikka lainsäädännössä se on määritelty lastensuojelun sijaishuollossa sekä vammaisen lapsen asumisjärjestelyissä ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Kokemuksellinen tieto antaa kuitenkin vahvan pohjan perhehoidon vaikuttavuudelle.

Taloudellisia vaikutuksia on seurattua esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella ja tulokset ovat merkittäviä. Väestön ikääntyminen vuoden 2030 jälkeen aiheuttaa merkittävän haasteen palvelujärjestelmälle. Taloudellisen vaikutuksen rinnalla myös työvoiman saatavuus samanaikaisen runsaan eläköitymisen takia, haastaa etsimään uusia hoivan ja huolenpidon ratkaisuja. Sitran selvityksessä peräänkuulutettiin rohkeutta uudistaa palvelujärjestelmää, jota perhehoidon kehittäminen ja lisääminen juuri on.

Laadukkaan perhehoidon volyymin lisäämiseksi tulee luoda selkeä prosessi sisältäen perhehoitajien rekrytoinnin, ennakkovalmennuksen, hyväksynnän, asiakkaiden ohjautuvuuden, perhehoidon tuen, laskutuksen, maksatuksen jne. Toimiva järjestämisen tapa mahdollistaa volyymin kasvun. Perhehoidon tulee olla ensisijainen palvelu myös ikääntyneille kuten se on sijaishuollossa ja vammaisten asumisen järjestelyissä. Taloudellisen hyödyn näkökulmasta perhehoidon volyymin tulee olla riittävän suuri.

Esteenä perhehoidon lisäämiselle on nimenomaan järjestämisen rakenteiden puute tai pirstaleisuus. Usein perhehoidon järjestäminen perustuu siihen, että yksittäinen työntekijä tuntee perhehoitajat henkilökohtaisesti. Tämä on sekä haavoittuvaa (perhehoitoa ei myönnetä työntekijän ollessa vuosilomalla) että kasvua estävää. Tieto vapaista perhekotipaikoista tai uusia asiakkaita ottavista perhehoitajista ei voi olla exelissä tai työntekijän mielen varassa. Tämä estää perhehoidon kasvua. Myös perhehoidon järjestämisessä tulee ottaa digiloikka.

”Myös perhehoidon järjestämisessä tulee ottaa digiloikka.”

Perhehoito tarvitsee kasvaakseen resursointia ja uskallusta muuttaa totuttuja rakenteita. Muutoin perhehoito jää marginaaliin. Perhehoitoa on toteutettu ruohonjuuritasolla, jolloin rakenteiden luominen on jäänyt arkisen työskentelyn jalkoihin.

Perhehoidon kasvun lähtökohtana on suuremman kuvan näkeminen ja perhehoidon asemoituminen volyymiltaan merkittäväksi palveluksi. Tällä turvataan ympärivuorokautinen palveluasuminen ja kotihoito niille asiakkaille, jotka sitä tosiasiallisesti tarvitsevat.

Mirka Kovalainen
vara-aluevaltuutettu
pelastuslautakunnan varajäsen
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Tuusula

Kahvipöytä kuvassa tuusulalaiset perhehoitajat, asiantuntijat Erja Sarenius-Salmenkivi, Nina Heikkilä ja Marjaana Hakkarainen sekä Matti Korkiakoski, aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja.

Ps. Perhehoitoliitto järjestää jälleen 25.9.2026 valtakunnallisen Avoimet perhekodit -​päivän. Teemapäivänä lukuisat ikäihmisten perhehoidon ja vammaisten henkilöiden perhehoidon perhekodit eri puolilla maata avaavat ovensa kaikille kiinnostuneille. Avoimet perhekodit -​päivä on osa Ajoissa kotiin -​kampanjan ohjelmaa.