Hyvinvointialueiden rahoitusta ja palveluita on uudistettava

Hyvinvointialueet ovat vastanneet sotepalveluista kohta kolme vuotta. Vuonna 2023 hyvinvointialueiden kustannukset nousivat alueista riippumattomista syistä yli 12 % edellisestä vuodesta. Rahoitus ei pysynyt perässä ja alueet tekivät isoja tappioita.

Nyt suurimmaksi ongelmaksi on noussut hyvinvointi alueiden talouden erittäin voimakas eriytyminen. Talouden eriytymiskehitys tulee pysäyttää, jotta ihmisten perustuslain takaamat lähipalvelut eivät eriydy.

Muutaman vuoden kokemus osoittaa nyt, että rahoituslainsäädäntö vaatii korjaussarjaa. Julkisen talouden heikon tilanteen takia keinot pitää olla kuitenkin sellaisia, jotka eivät suoraan lisää valtion rahoitusta. Korjauksia odotellessa alueen päättäjien on kyettävä tekemään uudistuksia. Peruspalvelut on kuitenkin turvattava lähellä ja jokaisella on oikeus turvalliseen ikääntymiseen. Näistä periaatteista ei tule luopua tiukassakaan taloudessa.

Hyvinvointialueet kaipaavat rahoitukseen ennustettavuutta. Tämän lisäksi hyvinvointialueita on kannustettava tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen.

Ikäihmisten määrän lisääntyminen tarkoittaa palveluiden tarpeen kasvua. Samaan aikaan työelämään siirtyy yhä pienemmät ikäluokat. Emme tule selviämään edessä olevasta muutoksesta ilman julkisten sotepalveluiden tuottavuuden parantamista. Toimintatapoja on uudistettava. Tämä ei tarkoita, että hoitajat ja lääkärit laitetaan juoksemaan lujempaa ”oravanpyörässä”. Tuottavuuden parantaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että määrätietoisesti luovutaan kaikista vaikuttamattomista sosiaali- ja terveyspalveluista (hukkajahti), puututaan ylitutkimiseen ja medikalisaatioon sekä hyödynnetään uutta teknologiaa ja tekoälyä.

Edessä on myös valtakunnallinen pohdinta siitä, mitkä palvelut kuuluvat julkiseen palvelulupaukseen. Lain säädännön muutoksien lisäksi tarvitaan valtakunnan tason johtamista. Sote-uudistuksesta ei tullut kerralla valmista tai virheetöntä. Sitä on korjattava ja parannettava. Tärkein yhteinen tehtävämme on palauttaa luottamus julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Markus Lohi
kansanedustaja (Kesk.)
valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja

📖 Lue koko lehti tästä linkistä.

Nostamme viikoittain esille Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettujen ja -vara-aluevaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu 3.5. ilmestyneessä Pulssi-lehdessä (Vantaa-Kerava). 

Pyysimme tähän lehteen mukaan Markus Lohen, joka keskustan kansanedustajana ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana, seuraa tiiviisti hyvinvointialueiden talouden, rahoituksen ja palveluiden kehitystä valtakunnallisella tasolla.

Mikäli haluat oman hyvinvointialueesi lehden, olethan yhteydessä Uudenmaan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan: Tuomas Vanhanen (Vantaa-Kerava – Pulssi), Marjut Frantsi-Lankia (Länsi-Uusimaa – Länsiapila), Matti Korkiakoski (Keski-Uusimaa – Keula), Kristian Forsman (Itä-Uusimaa – Itä-Uudenmaan Uutiset).