Kuntien omistajaohjaus uudistettava – ehdotus maan hallitukselle

Eilen kaupunginhallituksen jäsenenä luin Vantaan Sanomista, kuinka kaupungin tytäryhtiö Vantaan Energian lämmön kausivaraston kustannusarvio on noussut 200 miljoonasta eurosta 300 miljoonaan.

Olin syvän hämmästynyt ja pettynyt. Vasta syyskuussa osallistuin valtuuston iltakouluun, jossa asiasta ei puhuttu sanaakaan. Ei vaikka erikseen kysyin liiketoiminnan riskeistä ja niiden hallinnasta.

Vastaavasti lehdestä luetaan kuinka helsinkiläiset joutuvat pääomittamaan Hekaa, Helsingin kaupungin asuntoyhtiötä, joka nauttii massiivisista valtion korkotuista ja saa alehintaan tonttinsa.

Kuinka tällaista voi tapahtua? Mikä on kuntaomisteisten yhtiöiden omistajaohjauksen tila tai onko sitä?

Maassa lienee yli 2.000 kuntaomisteista yhtiötä lukemattomilla toimialaoilla. Osa näistä on energia- ja asuntoyhtiöiden kaltaisia suuryrityksiä, monet pienempiä. Yhtiöiden yhteenlaskettu arvo laskettanee miljardeissa, ellei jopa muutamassa kymmenessä miljardissa.

Kuntalaisen ja veronmaksajien kannalta kuntayhtiöiden omistajaohjauksen toimimattomuus on suuri riski. Kuntayhtiöiden hallituksiin valitaan kuntapoliitikkoja, joilla on poliittisia meriittejä, mutta ei tarvittavaa osaamista tai kykyä ohjata suuriksi kasvaneita kuntayhtiöitä. Siksi niistä ajan saatossa kehittyy omia ’’valtio valtiossa’ -tyyppisiä toimijoita.

Tällä hetkellä kuntayhtiöiden tilanne, mahdollisuudet tai riskit eivät ole riittävästi omistajien hallinnassa.

Ehdotan, että maan hallitus kokoaisi asiantuntevat voimat ja loisi puitteet toimivalle omistajaohjaukselle kuntiin.

Valtion omistajaohjauksessa on haasteensa mutta osaamista ja kokemusta. Kunnista omistajaohjaus puuttuu tai on sattumanvaraista. Siksi hallituksen on nyt puututtava tähän. Sen on luotava puitteet ja ohjeet siitä, kuinka miljardien arvoisia ja satojen miljoonien suuruisia investointeja tekeviä kuntayhtiöitä ohjataan. Kuntien omien toimin asia jää paikallispolitikoinnin jalkoihin.

Vantaalla 5.11.2025

Petri Roininen
Vantaan kaupunginhallituksen jäsen ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
aluevaltuutettu, Keskustan Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä
Keskustan kasvuryhmän puheenjohtaja
yrittäjä ja toimitusjohtaja

Lue seuraavaksi

Ihminen edellä myös muutoksessa
Uusi Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän Itä-Uudenmaan Uutiset -lehti 1/2026 kokoaa ajankohtaiset puheenvuorot arjen turvallisuudesta ja varautumisesta, palvelujen saatavuudesta, talouden tasapainottamisesta, potilaan oikeuksista sekä lähipalvelujen tulevaisuudesta. Yhteinen viesti on selkeä: hyvinvointialueen on oltava läsnä ihmisten arjessa ja erityisesti kun muutoksia suunnitellaan ja tehdään.
15.1.2026 / Itä-Uusimaa
Hyvinvointialueen palvelut tulee rakentaa ihmistä varten
Keski-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän Keula-lehti 1/2026 kokoaa yhteen alueen aiheet, jotka liittyvät arjen turvallisuuteen, hoivan laatuun, perheiden palveluihin, yhdenvertaisuuteen sekä päätöksenteon ja talouden vastuulliseen johtamiseen. Yhteinen viesti on selkeä: hyvinvointialuetta on rakennettava ihmistä varten, ei järjestelmän ehdoilla! Ajankohtaisten aiheiden lisäksi lehti tarjoaa lukijalle tärkeää käytännön tietoa, kuten Keskustan aluevaltuustoryhmän ja Keusoten keskeiset yhteystiedot.
14.1.2026 / Itä-Uusimaa
Säästöt lastensuojelun avohuollosta kostautuvat - 100 euron ”säästö” on 100 000 euron lasku
Hyvinvointialueilla tehdään päätöksiä, joissa lastensuojelun avohuollon palveluja lakkautetaan tai sopimuksia päätetään säästösyihin vedoten. Samaan aikaan perheet ja nuoret tarvitsevat apua enemmän kuin koskaan. Tämä yhtälö on mahdoton ja se tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
13.1.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuBlogiKuntien omistajaohjaus uudistettava – ehdotus maan hallitukselle