Hyvinvointia pitää seurata – ja tekoälyä käyttää viisaasti

Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän jäsen, Heikki Junes, piti puheenvuoronsa aluevaltuustossa 11.2.2026 käsiteltäessä Itä-Uudenmaan hyvinvointisuunnitelmaa. Hän painotti nuorten hyvinvoinnin kehityksen pitkäjänteistä seurantaa sekä korosti, että tekoäly voi tukea asiantuntijatyötä, mutta vastuu arvioinnista ja päätöksenteosta säilyy ihmisellä.

Puhe kokonaisuudessaan:

Kiitos kattavasta hyvinvointisuunnitelmasta. Siinä on paljon aineksia. Toivottavasti ne toteutuvat mahdollisimman hyvin.

Otan nyt kantaa yhteen asiaan. Yksi suora ehdotus siihen. Koulu-työterveyskyselyn vuodelta 2023 mukaan tyttöjen hyvinvointi laskee 4–5 luokalta teini-ikään tullessa 8–9 luokalle ja pysyy sen jälkeen matalampana. Tytöt ovat keskimäärin tyytymättömämpiä elämäänsä, vaikka toisaalta kokevat terveydentilansa keskimäärin paremmaksi kuin pojat – siellä on sellainen mielenkiintoinen ristiriita siellä aineistossa.

Olisi mielenkiintoista saada uusi koulutyöterveyskysely ja verrata tuloksia edelliseen kyselyyn. Tämä on sen takia ajankohtainen, että tuoreemmalla kyselyllä voitaisiin saada vastauksia siihen, että miten työ koulurauhan eteen etenkin kännyköiden käytön rajoittamisen suhteen kouluissa on vaikuttanut nuorten ja tyttöjen hyvinvointiin.

Nyt myös on kaavailtu sosiaalisen median käytön rajoituksia valtakunnallisella tasolla. Mikäli näitä rajoituksia aikoinaan tulee, olisi niin ikään niiden aikaansaamia muutoksia hyvä seurata taas myöhemmillä koulutyöterveyskyselyillä. Eli tämä seuranta on tässä se ehdotus.

Sitten kommentti tähän tekoälyn käyttöön, olen itsekin sitä pohtinut. Tekoäly ei korvaa asiantuntijaa. Parhaimmillaan tekoäly voi täydentää asiantuntijan osaamista. Asiantunteva työntekijä voi kiihdyttää tekemistään tekoälyn avulla, kun rutiinityöstä vapautuu aikaa – arviointia ja luovuutta vaativalle työlle.

Tekoälyn vastuullinen käyttö vaatiikin kokemusta arvioida tekoälyn tuotoksia, koska tekoälymallit voivat tuottaa järkeviä tuloksia vain asioista, joita mallille on koulutettu. Asiantuntija puolestaan osaa ottaa työssään huomioon myös sellaisia asioita, sellaisia inhimillisiä tekijöitä, jotka eivät päädy koskaan näiden mallien opetusmateriaaliksi. Mitä parempi asiantuntija on, sen paremmin hän osaa hyödyntää sitä [tekoäly]työkalua.

Heikki Junes
vara-aluevaltuutettu
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Porvoo

Ps. ohessa Heikki Junesin puhe videolla. Linkki poistuu 25.2.2026.

Lue seuraavaksi

Uskallammeko vanheta?
Mediahuomiota saaneet vanhusten kuolemat hoivakodeissa ovat pelottavaa kuultavaa hoivan laadusta. Hoitajat ja hoidosta vastuussa olevat lähiesihenkilöt väsyvät valitusten ja päällekkäisen valvonnan alle.
6.3.2026 / Länsi-Uusimaa
Hyvinvointialueen pitää kantaa vastuunsa harjoittelupaikoista
Tulevana keväänä sote-alan opiskelijat kilvoittelevat taas kerran Jobiili-alustalla haettavista harjoittelupaikoista. Kyseessä on todella kilpailu, sillä paikat on perinteisesti jaettu nopeusjärjestyksessä, eikä niitä riitä kaikille. Esimerkiksi vuonna 2023 koko maan sairaanhoitajaopiskelijoista 10 % ei löytänyt harjoittelupaikkaa ollenkaan. Harjoittelut ovat usein sote-alalla pakollinen osa opintoja, jolloin paikan puuttuminen johtaa opintojen viivästymiseen. Myös Keusote on näiden paikkojen merkittävä tarjoaja.
5.3.2026 / Keski-Uusimaa
54 miljoonan euron lisäleikkaus uhkaa palveluiden ydintä
Viimeisimmässä tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan päiväkoulussa saimme perusteellisen katsauksen hallituksen esitykseen, jonka mukaan hyvinvointialueemme rahoitus vähenisi 54 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Esitys ei ollut vain budjettirivi. Se oli kokonaiskuva siitä, millaisen paineen alle palvelujärjestelmämme ollaan viemässä. Tilaisuudessa käytiin läpi sekä palvelutarpeen kehitystä että aluekohtaisten kustannusten muutoksia. Viesti oli selvä: samaan aikaan kun tarve kasvaa, rahoitus kiristyy.
4.3.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaHyvinvointia pitää seurata – ja tekoälyä käyttää viisaasti