Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, aluehallituksen jäsen, Kristian Forsman piti ryhmäpuheenvuoron kun käsiteltiin kiinteistöstrategiaa. Kokouksessa käsiteltiin myös taloudellista palveluverkkoselvitystä.
”Kiinteistöstrategia ja siihen liittyvä nykytilakartoitus ja katsaus tulevaan sisältää paljon kiinnostavia yksityiskohtia. On tietysti hyvä, että lähtökohtaisesti meillä on Suomen paras tilatehokkuus (neliöt/asukas) ja 40% vähemmän tilaa kuin keskimääräisellä hyvinvointialueella. Toki siihen vaikuttaa se, että erikoissairaanhoitoa ja sen vaatimaa tilaa ei meillä ole. Joten oikea referenssi tilavertailuihin on muut Uudenmaan hyvinvointialueet. Tässäkin vertailussa tilavuokramme (€/m2) ovat alhaisimmat.
Kun hyvinvointialueet ovat vasta vuoden olleet toiminnassa, on hyvin haastavaa lähteä tekemään tässä tilanteessa yksityiskohtaista toimenpidestrategiaa. Toimialojen kyky tuottaa arvioita tulevaisuuden tilatarpeistaan on vielä puutteellinen, mikä raportissa tunnustetaan, ja alueen suurin investointi, Porvoon uusi sairaala, tai hyvinvointikeskus, jonka rakentaminen tähtää vuosikymmenen loppuun, tulee vaikuttamaan alueen tapaan tuottaa palveluja ja tarjota toimipisteitä. Vähintään se tulee vaikuttamaan koko alueen terveyskeskussairaalapalveluihin, mutta varmasti myös muualle tarjoten erityistasoista palvelua, sellaista jota ei voi tai ei kannata jalkauttaa jokaiselle terveysasemalle.
Strategiamielessä kiinteistöihin liittyy useita eri suuntaan vaikuttavia voimia, joita tulee ratkoa. Erityisesti omistamisen ja vuokraamisen välistä dilemmaa on raporteissa käyty paljon läpi, joten en kertaa niitä tässä. Keskustaryhmä haluaa kuitenkin omistamisvaihtoehdossa painottaa hyvinvointialueen ylläpidon ja huollon osaamista, jotta rakenteisiin ja infraan mahdollisesti erilaisista puutteista johtuvia ongelmia vältettäisiin. Valitettavasti julkinen puoli ei ole kuuluisa sisäilmaongelmattomista tiloista.
Sitten on dilemma kustannustehokkuuden ja tilatehokkuuden välillä. Itse olisin strategiassa painottanut enemmän kustannus- kuin tilatehokkuutta, koska kuten iltakoulussa kuulimme, kiinteistömassassa on kohtuullisen paljon kunnilta vuokrattuna olevaa vanhahkoa tilaa ja sen vuoksi ylimääräisiäkin neliöitä, mutta koska vuokra-asetuksen mukaan kuntien vuokra määräytyy eniten pääomavuokra, ts. tasearvon mukaan, säästöjä ei välttämättä ole tiedossa näistä tiloista luopumalla.
Sitten on tietysti palvelu-ulottuvuus. Kysymys siitä miten palvelut järjestetään on ajankohtainen ja vaikuttaa tilatarpeeseen. Kiinteistöstrategian sivun 3 mukaan kiinteistöstrategia on alisteinen palveluverkkoselvitykselle. Tätä ei kuitenkaan ole vielä tehty, vaan seuraava tärkeä steppi on strategian mukaan pian vasta tulossa, kiinteistöjen salkutus ja kuntoluokitus. Salkuttamalla tilat arvotetaan niiden tärkeyden ja kunnon perusteella ja vasta tämän jälkeen luottamushenkilöt saavat yksityiskohtaisemman kuvan tilojen nykytasosta toivottavasti.
Kokouksen seuraavan pykälän (5) kohdalla puhutaan kyllä palveluverkkoselvityksestä, taloudellisesta sellaisesta. Keskustaryhmän mielestä taloudellinen palveluverkkoselvitys on kuitenkin enemmän laskuharjoitus kuin strategiapaperi. Kun eroja eri skenaarioiden välillä saadaan vasta 40-luvulla, on selvää että maailma on siihen mennessä muuttunut jo niin paljon, että sitä on vaikea täältä arvuuttaa. Selvityksessä käykin niin, että yksityiskohdat olisivat lopputulosta mielenkiintoisempi aihe: miksi kyseiset 20 kiinteistöä valittiin selvitykseen ja millä lähtötiedoilla? Ne olisi ollut syytä kertoa liitetiedoissa, mutta sieltä löytyi vain konsulttien vastuuvapauslauseke.”
Lue tästä: