On aika ajatella Itä-Uuttamaata kokonaisuutena

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kamppailee isojen talousvaikeuksien kanssa. Arviointimenettely ja YT-neuvottelujen aloittaminen kielivät siitä. Kohta me valtuutetut olemme leikkauslistojen äärellä. On siis hyvä hetki puhua perusasioista.

Aivan ensiksi uutisia: lähipalvelu ei enää automaattisesti tarkoita fyysistä läheisyyttä. Digitaaliset palvelut, kuten etävastaanotot, voivat olla jopa saavutettavampia kuin perinteiset avovastaanotot (niitäkin vielä kuulemma on!). Mobiililaitteella käytettävä palvelu on lähempänä kuin vartin ajomatkan päässä oleva terveysasema. Tämä kehitys on helpottanut monen arkea ja vähentänyt asuinpaikan merkitystä.

Silti pieniin kuntiin muuttoa harkitsevat kyselevät edelleen aitojen, oikeiden lähipalvelujen perään. Kaupan, koulun ja päiväkodin lisäksi erityisesti terveydenhuollon palvelut kiinnostavat. Fyysinen lähipalvelu on kuin leirinuotio: se kokoaa ihmisiä yhteen ja tuo turvaa. Se on osa henkistä resilienssiä.

Vuosi sitten hyväksytyssä Itä-Uudenmaan palveluverkkosuunnitelmassa Pukkilan, Myrskylän ja Lapinjärven lääkäri- ja hoitajavastaanotot olivat lakkautuslistalla. Tämä heikensi huomattavasti kuntien luottamusta Itä-Uudenmaan palveluihin, vaikka digitaalisia sekä liikkuvia ja kiertäviä palveluja on samaan aikaan kehitetty. Käytännön syistä monet pukkilalaiset hakevat jo nyt terveydenhuoltonsa muilta alueilta ja riskinä on, että suuntaus kiihtyy, mikäli Itä-Uudenmaan palvelut etääntyvät entisestään kuntalaisten arjesta.

Miltä voisi näyttää hyvinvointialueen läsnäolo Pukkilan kaltaisessa kunnassa nyt ja lähitulevaisuudessa? Itse olen tätä valmis miettimään, ja niin on varmasti moni muukin kuntalainen ja aluevaltuutettu. Pelkkä fyysisten lähipalvelujen alasajo tuntuu yksisilmäiseltä. Alueen näkyvä läsnäolo kunnassa on tärkeää koko alueen hyväksyttävyyden kannalta. Kompromissi sopivien tilojen vuokrasta kunnan kanssa on varmasti löydettävissä, mikäli neuvotteluihin käydään palvelujen kehittämisen – ei niiden lakkauttamisen hengessä.

Fyysisiä lähipalveluja ovat esimerkiksi ikääntyneiden kotihoito ja kouluterveydenhuolto. Jos lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotto poistuu kokonaan Pukkilasta, koululaisten tilanne heikkenee entisestään. Kouluterveydenhoitaja on paikalla vain parina päivänä viikossa, joten käytännössä kouluterveydenhuolto on jo siirtynyt pois koululta – ja kohta myös kunnasta. Onko se oikein?

Itä-Uudenmaan sairaalahanke on kannatettava myös Pukkilan näkökulmasta. Porvoon Kuninkaanporttiin suunniteltu sairaala voisi toimia kotipesänä palveluille, joita ei ole jatkuvasti saatavilla pienissä kunnissa – esimerkiksi kattavalle etävastaanotolle. Sairaalahankkeen hyväksyttävyyden nimissä olisi ensisijaisen tärkeää viimeistään nyt alkaa puhua Itä-Uudenmaan, ei ainoastaan Porvoon, sairaalasta. Myös pukkilalainen on ansainnut kunnollisen lähisairaalan!

Terhi Tikkala
aluevaltuutettu
varautuminen ja turvallisuus -lautakunnan jäsen
aluehallituksen varajäsen

Pukkila

 

Julkaistu Uusimaa -lehdessä 18.10.2025 Mielipidepalstalla

Lue seuraavaksi

Omaishoitoa on vahvistettava, ei heikennettävä
Omaishoidon tuomat säästöt ovat merkittävät yhteiskunnalle. Ne syntyvät, kun ikäihminen, vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö selviytyy arjestaan omaishoitajan tuella ilman, että henkilö joutuu hyvinvointialueen kalliimpien sote-palvelujen piiriin. Vaikka omaishoitaja saa hoitopalkkiota, se on pienempi kustannus kuin hyvinvointialueen toimesta järjestettävä palvelu.
24.10.2025 / Itä-Uusimaa
Kohti Arkadiaa – Keskustanaiset käynnistivät inspiroivan tilaisuussarjan Helsingissä
Joukko Helsingin ja Uudenmaan Keskustanaisia starttasi Kohti Arkadiaa -kampanjan Kruunuhaan tunnelmallisessa korttelikahvilassa, joka tarjosi hyvät puitteet keskustelulle politiikan arjesta, sen haasteista ja mahdollisuuksista. Paikalle saapui joukko vaikuttamisesta kiinnostuneita naisia – mukana niin uusia kasvoja kuin kokeneita tekijöitä.
23.10.2025 / Uutiset
Omaishoidosta ja lastensuojelusta ei saa tulla hallinnollisia sanoja
Lokakuun aluevaltuuston kokouksessa käsittelimme tärkeitä teemoja, kuten talouden kehitystä ja uutta strategiaa vuosille 2026–2029. Taloudessa on tapahtunut merkittävä käänne: olemme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella saavuttamassa 76 miljoonan euron ylijäämän, joka näyttää vielä paranevan 31 miljoonalla eurolla. Olemme ensimmäisten joukossa kattamassa aiemmat alijäämät – mutta samalla on muistettava, että lyhytnäköinen sopeuttaminen voi tulevaisuudessa lisätä pahoinvointia.
22.10.2025 / Länsi-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaOn aika ajatella Itä-Uuttamaata kokonaisuutena