On aika ajatella Itä-Uuttamaata kokonaisuutena

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kamppailee isojen talousvaikeuksien kanssa. Arviointimenettely ja YT-neuvottelujen aloittaminen kielivät siitä. Kohta me valtuutetut olemme leikkauslistojen äärellä. On siis hyvä hetki puhua perusasioista.

Aivan ensiksi uutisia: lähipalvelu ei enää automaattisesti tarkoita fyysistä läheisyyttä. Digitaaliset palvelut, kuten etävastaanotot, voivat olla jopa saavutettavampia kuin perinteiset avovastaanotot (niitäkin vielä kuulemma on!). Mobiililaitteella käytettävä palvelu on lähempänä kuin vartin ajomatkan päässä oleva terveysasema. Tämä kehitys on helpottanut monen arkea ja vähentänyt asuinpaikan merkitystä.

Silti pieniin kuntiin muuttoa harkitsevat kyselevät edelleen aitojen, oikeiden lähipalvelujen perään. Kaupan, koulun ja päiväkodin lisäksi erityisesti terveydenhuollon palvelut kiinnostavat. Fyysinen lähipalvelu on kuin leirinuotio: se kokoaa ihmisiä yhteen ja tuo turvaa. Se on osa henkistä resilienssiä.

Vuosi sitten hyväksytyssä Itä-Uudenmaan palveluverkkosuunnitelmassa Pukkilan, Myrskylän ja Lapinjärven lääkäri- ja hoitajavastaanotot olivat lakkautuslistalla. Tämä heikensi huomattavasti kuntien luottamusta Itä-Uudenmaan palveluihin, vaikka digitaalisia sekä liikkuvia ja kiertäviä palveluja on samaan aikaan kehitetty. Käytännön syistä monet pukkilalaiset hakevat jo nyt terveydenhuoltonsa muilta alueilta ja riskinä on, että suuntaus kiihtyy, mikäli Itä-Uudenmaan palvelut etääntyvät entisestään kuntalaisten arjesta.

Miltä voisi näyttää hyvinvointialueen läsnäolo Pukkilan kaltaisessa kunnassa nyt ja lähitulevaisuudessa? Itse olen tätä valmis miettimään, ja niin on varmasti moni muukin kuntalainen ja aluevaltuutettu. Pelkkä fyysisten lähipalvelujen alasajo tuntuu yksisilmäiseltä. Alueen näkyvä läsnäolo kunnassa on tärkeää koko alueen hyväksyttävyyden kannalta. Kompromissi sopivien tilojen vuokrasta kunnan kanssa on varmasti löydettävissä, mikäli neuvotteluihin käydään palvelujen kehittämisen – ei niiden lakkauttamisen hengessä.

Fyysisiä lähipalveluja ovat esimerkiksi ikääntyneiden kotihoito ja kouluterveydenhuolto. Jos lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotto poistuu kokonaan Pukkilasta, koululaisten tilanne heikkenee entisestään. Kouluterveydenhoitaja on paikalla vain parina päivänä viikossa, joten käytännössä kouluterveydenhuolto on jo siirtynyt pois koululta – ja kohta myös kunnasta. Onko se oikein?

Itä-Uudenmaan sairaalahanke on kannatettava myös Pukkilan näkökulmasta. Porvoon Kuninkaanporttiin suunniteltu sairaala voisi toimia kotipesänä palveluille, joita ei ole jatkuvasti saatavilla pienissä kunnissa – esimerkiksi kattavalle etävastaanotolle. Sairaalahankkeen hyväksyttävyyden nimissä olisi ensisijaisen tärkeää viimeistään nyt alkaa puhua Itä-Uudenmaan, ei ainoastaan Porvoon, sairaalasta. Myös pukkilalainen on ansainnut kunnollisen lähisairaalan!

Terhi Tikkala
aluevaltuutettu
varautuminen ja turvallisuus -lautakunnan jäsen
aluehallituksen varajäsen

Pukkila

 

Julkaistu Uusimaa -lehdessä 18.10.2025 Mielipidepalstalla

Lue seuraavaksi

Vammaispalvelujen arki ja kehittämistarpeet
Aluevaltuustoryhmämme vieraili joulukuun alussa Lohjalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalvelun päiväaikainen toiminta -keskuksessa. Käynti jätti meihin todella vahvan ja myönteisen vaikutuksen. Keskuksessa tehdään työtä, jossa näkyy ammattitaito, sydämen ja arjen viisaus, juuri sellainen kokonaisuus, jonka varassa vammaispalvelut voivat rakentua kestävällä tavalla.
8.12.2025 / Länsi-Uusimaa
Syksyn kuulumiset Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmästä
Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia summaa syksyn toiminnan aktiiviseksi ja päätöksenteon kannalta merkittäväksi. Uusi valtuustokausi, tiiviit neuvottelut, vierailut palveluyksiköihin ja taistelu lähipalveluista ovat pitäneet ryhmän liikkeessä. Haastattelussa Frantsi-Lankia kertoo syksyn haasteista ja onnistumisista, ryhmän tavoitteista sekä omasta motivaatiostaan aluepolitiikan vaativassa mutta tärkeässä tehtävässä.
5.12.2025 / Länsi-Uusimaa
Lähiluonto ja saaristo Porvoon talousarviossa
Porvoolle merkittävää osa identiteettiä ja elinvoimaa ovat Itämeri ja saaristo. Olemme myös lukuisten järvien ja kolmen joen kaupunki. Porvoon kaupunginvaltuusto päätti ensi vuoden talousarviosta marraskuussa. Sanoisin, että Porvoolla on nyt ensimmäistä kertaa talousarviossa mukana monipuolisesti oma lähiluonto, josta pitää ja saa olla ylpeä.
4.12.2025 / Itä-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaOn aika ajatella Itä-Uuttamaata kokonaisuutena