Päättäjän tehtävä ei ole nyökytellä

Hyvä päätöksenteko syntyy yhteistyöstä, avoimesta keskustelusta ja rohkeudesta arvioida asioita eri näkökulmista – myös puoluerajojen yli. Kokoomuksen ja Keskustan yhteisessä kirjoituksessa muistutetaan, että viranhaltijoiden asiantuntemus on päätöksenteon tärkeä tuki, mutta vastuu arvovalinnoista ja lopullisista ratkaisuista kuuluu aina vaaleilla valituille luottamushenkilöille.

Kunnallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa kuulee usein väitteen, että virkamiesten valmistelema esitys on lähtökohtaisesti paras mahdollinen ratkaisu, koska se on tehty virkavastuulla.

Tällaisesta ajattelusta voi helposti seurata tilanne, jossa luottamushenkilöiden tehtäväksi jää vain viranhaltijoiden esitysten hyväksyminen. Se ei kuitenkaan palvele demokratiaa eikä hyvää hallintoa.

Viranhaltijat ovat oman alansa asiantuntijoita. Heidän tehtävänsä on valmistella vaihtoehtoja, arvioida vaikutuksia ja tuottaa päätöksenteon tueksi mahdollisimman laadukasta tietoa.

Varsinaiset arvovalinnat kuuluvat kuitenkin vaaleilla valituille päättäjille. Asiantuntemus on päätöksenteon välttämätön edellytys, mutta se ei voi korvata poliittista harkintaa.

Virkavastuu ei myöskään tee valmistelusta automaattisesti puolueetonta tai ainoaa mahdollista ratkaisua. Jokaisessa valmisteluprosessissa tehdään valintoja siitä, mitä vaihtoehtoja tarkastellaan, mitä vaikutuksia painotetaan ja millaisia riskejä nostetaan esiin.

Vaikka nämä ratkaisut voivat olla hyvin perusteltuja, ne eivät ole täysin arvovapaita. Myös viranhaltijat toimivat oman kokemuksensa, organisaatiokulttuurin, aiempien linjausten ja käytettävissä olevan tiedon pohjalta.

Siksi päättäjien velvollisuus on arvioida esityksiä kriittisesti, kysyä perusteluja ja tarvittaessa vaatia vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkastelua. Liian usein kuulee perustelun: ”virkamiehet ovat valmistelleet asian näin”. Se ei kuitenkaan voi olla päätöksenteon päätepiste.

Jos luottamushenkilöt tyytyvät hyväksymään valmiit esitykset ilman omaa harkintaa, poliittinen päätöksenteko menettää merkityksensä. Pahimmillaan vaaleilla valittujen edustajien rooli kaventuu kumileimasimeksi.

Demokratian ydin on siinä, että kuntalaiset ja äänestäjät valitsevat edustajansa tekemään päätöksiä heidän puolestaan. Viranhaltijoita ei valita vaaleilla, eikä heidän tehtävänsä ole määrittää poliittisia tavoitteita tai tehdä poliittisia arvovalintoja.

Heidän tehtävänsä on tukea päätöksentekoa asiantuntemuksellaan. Vastuu lopullisista ratkaisuista kuuluu aina luottamushenkilöille.

Hyvässä hallinnossa viranhaltijat ja päättäjät eivät ole vastakkain. Viranhaltijat tuovat päätöksenteon tueksi tietoa, analyysiä ja valmistelua. Luottamushenkilöt puolestaan tuovat näkemyksensä, arvonsa ja demokraattisen mandaattinsa.

Molempia tarvitaan, mutta niiden rooleja ei pidä sekoittaa. Valmistelun tulee palvella päätöksentekoa, ei muodostua sitä ohjaavaksi voimaksi ilman avointa poliittista keskustelua.

Siksi luottamushenkilöiden on uskallettava käyttää heille annettua valtaa ja vastuuta. Kysymysten esittäminen, vaihtoehtojen vaatiminen ja kriittinen arviointi eivät ole epäluottamusta viranhaltijoita kohtaan. Päinvastoin ne ovat osa toimivaa demokratiaa ja vastuullista päätöksentekoa.

Demokratia toimii vain silloin, kun vaaleilla valitut päättäjät tekevät päätökset aidon harkinnan perusteella. Virkavalmistelu on tärkeä työkalu, mutta siitä ei saa tulla poliittisen päätöksenteon korviketta.

Luottamushenkilön tehtävä ei ole toimia kumileimasimena, vaan käyttää sitä harkintavaltaa, jonka äänestäjät ovat hänelle antaneet.

Mika Kasonen
varakansanedustaja (kok.)
Vantaan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja

Petri Roininen
keskustan kasvuryhmän puheenjohtaja
Vantaan kaupunginvaltuutettu (kesk.)
aluevaltuutettu
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Vantaa

Kirjoitus on julkaistu suomenmaa.fi:ssä 12.6.2026