Hyvinvointialueen verkostosuunnitelma on päätösvaiheessa

Hyvinvointialueen palvelujen verkostosuunnitelma on ollut lautakunnan käsittelyssä jo useaan otteeseen syksystä 2022 lähtien.

Tilannekatsaus valmistelusta on tuotu lautakunnan tietoon, kommentoitavaksi ja ohjattavaksi aina valmistelun edetessä. Palvelujen verkostosuunnitelmasta on tehty neljä toisiaan täydentävää versiota, joita kaikkia lautakunta on käsitellyt kokouksissaan vuoden 2023 aikana. Verkostosuunnitelmaa on asukas- ja lausuntoevästysten perusteella uusittu ja siihen on tuotettu tarkempaa analyysiä verrattuna aiempaan. Lopputuloksena on liitteineen yli 200 sivuinen palvelujen verkostosuunnitelma.

Palvelujen verkostosuunnitelmassa sanotaan: ”Hyvinvointialueemme kohtaa nykyisessä maailmantilanteessa suuria haasteita ja palvelurakenteita on muutettava. Rahoitus ei ole nykytilanteessa riittävää. Lisäksi väestön ikääntyminen ja muut väestörakenteen muutokset vaikeuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä laadukkaasti ja vaikuttavasti. Palvelujen verkostosuunnitelmassa kuvataan, miten voimme järjestää palvelut hyvin myös muuttuvassa maailmassa.”

Hyvinvointialueen rahoitus on valtion lainan varassa. Emme tule saamaan lainanottovaltuuksia palvelun tuottamiseen nykyisellä tavalla vaan tarvitaan palvelurakenteen muutoksia.

Entinen ja vanhassa pysymisen vaatiminen ei ole vaihtoehto. On luotettava siihen, että palveluita voidaan tuottaa myös uudistuneella tavalla niitä heikentämättä. Keusotella on kuntayhtymäajalta kokemusta ja rohkeutta uusille asioille. Nyt samaa rohkeutta kaivataan päättäjiltä.

”Palvelurakenteen muutos ei lakkauta palvelua, vaan muuttaa sen muotoa. Julkisessa keskustelussa usein pelätään palveluiden lakkauttamista, mutta todellisuudessa lakkauttaminen uhkaa vasta siinä vaiheessa, jos mitään ei tehdä. Valtio ei rahoita vanhaa, se vaatii uudistuksia,” toteavat Keskustan edustajat Anna Pulkkinen ja Reijo Tilvis.

Hyvinvointialueella ei ole edellytyksiä ylläpitää nykyisen kaltaista palvelujen verkostoa, se lienee kaikille selvää. Hyvinvointialue kohtaa v 2030 absoluuttisen henkilöstöpulan useilla toimialoilla, varsinkin ikääntyneiden palveluissa. Kun samaan aikaan on odotettavissa voimakas palvelutarpeen kasvu, on yhtälö erittäin vaativa.

Palvelujen verkostosuunnitelman peruskonseptissa palvelujen verkosto rakentuu kuudesta sotekeskuksesta, joista alkuun kolmesta kehitetään hyvinvointikeskuksia (Klaukkala, Järvenpää, Hyrylä) ja kolmesta sotekeskuksia (Hyvinkää, Nurmijärvi, Mäntsälä). Lisäksi suunnitellaan pienempiä soteyksiköitä, jotka tulisivat sijoittumaan Jokelaan ja Pornaisiin.

Hyvinvointikeskuksen palvelutarjontaan kuuluvat laajat sote -palvelut ja perhekeskuksen toiminnot.  Edellä mainittujen palvelukokonaisuuksien lisäksi hyvinvointikeskukset tarjoavat kattavat sosiaalipalvelut kaikenikäisille sekä lasten ja nuorten palveluja, pois lukien kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon palvelut. Hyvinvointikeskusten toiminta on tiivistä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken.  Tavoitteena on uudenlaiset palvelumahdollisuudet ja sujuva yhteistyö.

Sote-keskuksen palveluihin kuuluvat kattavat sote-palvelut ja täydentäviä perhekeskuksen palveluja. Lisäksi saatavilla on sosiaalihuollon palveluja. Palveluvalikoima voi vaihdella eri sote-keskusten välillä riippuen väestön määrästä, palvelutarpeesta ja välimatkoista. Suurin ero hyvinvointikeskukseen on, että sote-keskus tarjoaa pääosin vain hyvinvointialueen omia palveluja, kun taas hyvinvointikeskus toimii monituottajamallilla.

Sote-yksiköiden palvelut voivat olla liikkuvia palveluja, jotka jaetaan kolmeen kategoriaan: liikkuva järeä kalusto, kotiin vietävät palvelut ja lähelle kotia tuotettavat palvelut. Järeän kaluston yksikkö voi olla hammasbussi tai mammografiarekka. Kotiin vietäviin palveluihin kuuluvat esimerkiksi kotihoito, kuntoutustoiminta tai kotisairaala. Lähellä kotia tuotettava palvelu taas voi olla vaikkapa liikkuva näytteenotto tai rokotuspalvelu. Sote-yksikkö voi olla myös kiinteä palvelupiste, jossa on tarjolla rajattua sotepalvelua. Nämä yksiköt täydentävät lähipalvelun tuottamistapaa. Palvelu on suunniteltua ja säännöllistä mutta se ei ole saatavilla joka hetki. Sote-yksikkö voi olla myös väliaikainen, esimerkiksi pandemian rokotuspiste.

Neuvolapalvelut ovat Keskustalle erityisen tärkeä asia. Neuvolapalvelut voidaan jatkossa tarjota hyvinvointikeskuksessa, sote -keskuksessa tai sote-yksikössä. Vaikka suunnitellut tiivistystoimet toteutuisivat, luvataan suunnitelmassa neuvolapalveluille hyvä saavutettavuus.

Keskustan aluevaltuutetuille on tärkeää, että palveluverkon toteutusvaiheessa neuvolat sijoitetaan hyvien kulkuyhteyksien päähän, ei ainoastaan autolla saavutettaviksi.

Omaishoidon palvelukokonaisuutta kehitetään keskittämällä palvelut omais- ja perhehoidon yksikköön. Näin omaishoidon arjen tukipalvelut, perhehoidon asiakasohjaus ja palvelujen koordinaatio on jatkossa keskitetty saman katon alle.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen laaja palvelutarjonta keskitetään perhekeskuksiin Hyvinkäälle ja Tuusulaan. Lähipalvelut pyritään turvaamaan neuvolapalveluissa ja opiskelijahuollossa. Lisäksi suunnitellaan kunkin kunnan kiinteistöihin kohtaamispaikkoja, joissa Keusote tarjoaa lakisääteistä ohjausta ja neuvontaa ja jossain määrin liikkuvaa palvelua.

Anna Pulkkinen nosti omassa kokouspuheenvuorossaan esiin digipalveluiden ja etähoidon mahdollisuudet sekä ikäihmiset.

”Verkostosuunnitelmassa korostetaan Ikääntyneiden määrän lisääntymistä ja palvelutarpeen kasvua. Minusta on tärkeää, ettei passiivisena odoteta tarvetta ja sairauksia, vaan pidetään huolta, että meillä on tulevaisuudessa yhä terveempiä ja hyvinvoivempia ikäihmisiä ja vanhuksia. Toivon, että tähän ja sairauksien ennaltaehkäisyyn väestöpohjamme aina vaan ikääntyessä kiinnitetään riittävää huomiota.”  – toteaa Pulkkinen.

Verkostosuunnitelman pohjalta voi odottaa mm. tasaisempaa palveluvalikoimaa, tehostuneempaa palvelukokonaisuuksien hallintaa, yhden luukun periaatteen toteutumista, enemmän palveluja saman katon alla, joustavuuden lisääntymistä ja tehostetumpaa asiakasohjausta.

Haasteena ovat alueen rajallinen julkinen liikenne, asukkaiden digiosaamisen taso, muuntojoustavien tilojen riittävyys, eriarvoisuus ja digisyrjäytyminen.

Suunnitelmassa on hyviä asioita. Esimerkiksi yhtenäinen potilastietojärjestelmä, digipalvelutoiminnan laajentuminen sekä keskitetty hoidon tarpeen arviointi ja potilasohjaus.  

Keskustassa ymmärretään, että uutta palvelumuotoilua tarvitaan ja taloutta täytyy sopeuttaa.

Valtuustoryhmä ei kuitenkaan hyväksy palveluiden lakkauttamista ennen uusien, korvaavien palvelujen tarjoamista.

Ratkaisujen tulee olla asiakkaiden kannalta yhdenvertaisia, hoidontarpeita kunnioittavia ja taloudellisesti kestäviä.

Palveluverkosta päättäminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää ja pikaisesti päätettävä asia. 

Tutustu palveluverkkosuunnitelmaan tästä: https://www.keusote.fi/…/palvelujen-verkostosuunnitelma/