Lastensuojelun kriisi syvenee

Lastensuojelun pahenevaan ahdinkoon kiinnitetään huomiota, kun pahin tulee esiin. Esimerkkeinä Vilja-Eerika ja Joensuun neljävuotiaan lapsen kamala kohtalo.

Lastensuojelun kriisi ei ole uusi asia eikä hyvinvointialueiden tuottama, mutta se pahenee. Kriisin käsittelyä haittaa, että kaikkien hyvinvointialueiden päättäjät eivät ymmärrä kriisin vakavuutta, tai omassa kunnassa tilanne ei ole ollut niin paha kuin esimerkiksi Lohjalla ollut jo vuosia. Kriisin käsittelyä haittaa myös, että aluevaltuutetut eivät saa tietoa.

Päätöksentekijöillä on vastuu varmistaa, että resurssit ja organisaatio toimivat tehokkaasti lasten turvallisuuden takaamiseksi. Jos resurssit ja tuki eivät ole riittäviä, se heijastuu suoraan kykyyn tarjota asianmukaista suojelua lapsille, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa yhteiskunnassa.

Hyvinvointialueella toimii työryhmä, joka kokoontuu tekemään päätökset lapsen palvelusta, eli päätöksenteko ja apu on viety kauemmas lapsesta ja päätetyt sopimukset voivat olla liian lyhyitä lapsen tarpeisiin nähden tai apua ei myönnetä. Jostain syystä kuvitellaan sillä säästettävän rahaa. Katsotaan sen hetken budjettia ajattelematta pidemmän aikavälin kustannuksia tai tunnistamatta inhimillistä hätää.

Huono ja väärä päätös työryhmältä menee lapsen sosiaalityöntekijän vastuulle, jota sitten mediassa ja somessa syytellään. Ikävää on, että myös tunnolliset ja erinomaista työtä tekevät sosiaalityöntekijät saavat pahimmat haukut. Lastensuojelussa törmätään usein myös siihen, että vanhempien oikeudet on lain puitteissa laitettava lasten oikeuksien edelle.

Muutama vuosi sitten nostin kriisin Lohjalla esiin ja johtavan viranhaltijan toimesta minua sanottiin hassuksi ja sanojani ylireagoinniksi ja liioitelluiksi. Luottamushenkilöpuolelta minua kutsuttiin negatiiviseksi. Olin silloin ja olen edelleen sitä mieltä, että tulisi tarkastella huolellisesti nykyisiä käytäntöjä ja varmistaa, että tarvittavat muutokset tehdään lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. On tärkeää, että teemme yhteistyötä ja sitoudumme parantamaan järjestelmiä, jotta vastaavilta tragedioilta voidaan mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on lohjalainen alue- ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).

 

Lotta Paakkunainen

Kaupunginvaltuutettu Lohja

Kaupunginhallituksen varajäsen

Keskustan aluevaltuustoryhmä

Omaishoidon neuvottelukunnan jäsen

https://lottapaakkunainen.com

twitter: @lottapaakku

fb: @lottapaakkunainen

ig: @lottapakku

 

 

Lue seuraavaksi

Aluevaltuustotyössä on kyse arjen toimivuudesta ja ihmisten hyvinvoinnista
Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu ja ryhmän varapuheenjohtaja Lotta Paakkunainen avaa aluevaltuuston 9.12. kokouksessa pitämässään ryhmäpuheenvuorossa Keskustan aluevaltuustoryhmän aluevaltuustotyötä. Työssä korostuvat ihmislähtöiset palvelut, ennaltaehkäisy sekä toimiva yhteistyö järjestöjen kanssa. Kokonaisuus sisältää aluevaltuustoaloitteen järjestöavustusten vaikuttavammasta käytöstä, aluevaltuustokysymyksen erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelujen järjestämisestä sekä puheenvuoron talousarviokeskustelussa.
12.12.2025 / Länsi-Uusimaa
Terveiset Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksesta 9.12.2025
Vuoden viimeisiä Uudenmaan hyvinvointialueiden ryhmien kokouksia pidetään tiiviiseen tahtiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keskustan ryhmäpuheenvuoron vuoden 2026 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 2026–2028 on pitänyt valtuustoryhmän puheenjohtaja Tuomas Vanhanen.
11.12.2025 / Uutiset
Vammaispalvelujen arki ja kehittämistarpeet
Aluevaltuustoryhmämme vieraili joulukuun alussa Lohjalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalvelun päiväaikainen toiminta -keskuksessa. Käynti jätti meihin todella vahvan ja myönteisen vaikutuksen. Keskuksessa tehdään työtä, jossa näkyy ammattitaito, sydämen ja arjen viisaus, juuri sellainen kokonaisuus, jonka varassa vammaispalvelut voivat rakentua kestävällä tavalla.
8.12.2025 / Länsi-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaLastensuojelun kriisi syvenee