Turvallisuus syntyy arjessa

Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston tuottama uunituore Länsiapila 3 -lehti on ilmestynyt. Tässä numerossa teemana on turvallisuus ja sen monimuotoisuus – ei vain poliisin, pelastustoimen tai puolustusvoimien näkökulmasta, vaan ennen kaikkea ihmisten arjessa näkyvänä kokemuksena.

Lehden pääkirjoituksessa Antti Kaikkonen korostaa yhteistyön ja luottamuksen roolia kokonaisturvallisuuden kulmakivinä.

Turvallisuus on arjen tekoja

Lehdessä käsitellään turvallisuutta monesta eri näkökulmasta katsottuna:

  • Antti Kaikkonen muistuttaa, että turvallisuus ei ole vain kovaa voimaa, vaan myös yhteisöllisyyttä, huolenpitoa ja varautumista. Palovaroittimen testaaminen, hätänumeron opettaminen lapsille ja naapuriapu ovat konkreettisia tekoja, jotka vahvistavat yhteiskunnan kestävyyttä.
  • Marjut Frantsi-Lankia nostaa esiin huolen hallituksen leikkauksista, jotka heikentävät sosiaali- ja terveyspalveluita, koulutusta ja kulttuuria. Hän painottaa, että turvallisuuden tunne syntyy hyvin toimivista ja helposti saavutettavista palveluista.
  • Tommi Halkosaari kirjoittaa, että turvallisuus on myös sähköä, vettä ja toimivaa nettiä – kriittistä infrastruktuuria, jonka toimivuus on elintärkeää. Hän kannustaa kokeilemaan sähköttömiä päiviä varautumisen harjoittelemiseksi.
  • Lotta Paakkunainen ja Heidi Nordman puhuvat perheiden ja lasten turvallisuudesta. He korostavat, että palveluiden saavutettavuus ja ennaltaehkäisevä tuki ovat keskeisiä turvallisuuden kokemuksen kannalta – erityisesti maaseudulla ja haavoittuvissa ryhmissä.
  • Sanna Rantanen ja Kari Viherkanto tuovat esiin ensiaputaitojen ja kodin turvallisuuden merkityksen. Palovaroittimet, varautuminen sähkökatkoihin ja ensiapuosaaminen ovat jokaisen vastuulla.
  • Maritta Wasström kiteyttää turvallisuuden lämpimästi: ”Turvassa olo on leipää, lämpöö ja lempee.” Hän muistuttaa, että kukaan ei saa jäädä yksin – ei arjessa, ei kriisissä.

Yhteinen vastuu turvallisuudesta

Teeman esille noston tärkeyden osoittaa se, että turvallisuus ei ole vain viranomaisten asia – se on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Hyvinvointialueen rooli on keskeinen, mutta jokainen länsiuusmaalainen voi omalla toiminnallaan vahvistaa yhteisön turvallisuutta.

📖 Lue koko lehti tästä linkistä.

Lue seuraavaksi

Kun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta
Tutkija Laura Kihlströmin havainnot arvottomuuden kokemuksista eivät ole irrallinen ilmiö. Tuomas Vanhanen on aiemmissa kirjoituksissaan korostanut, että luottamus hyvinvointivaltioon rakentuu arjen palvelukohtaamisissa – siinä, kokeeko ihminen tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kun palvelukokemus heikkenee, kyse ei ole vain yksittäisestä käynnistä terveysasemalla, vaan laajemmin ihmisen suhteesta yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen.
26.2.2026 / Uutiset
Rohkeasti uudistuen, perinteistä luopumatta
Uskomatonta, mutta nauloilla kavioon kiinnitettävä hevosenkenkä keksittiin jo noin 400 jKr. Rautainen kenkä kiinnitettiin rautanauloilla kavion kannatinreunaan – ja tälle innovaatiolle ei ole vieläkään löytynyt todellista korvaajaa. 1600 vuotta vanha keksintö on edelleen käytössä. Uusi teknologia ei ole pystynyt päihittämään tätä vanhaa osaamista. Ei pyörääkään voi keksiä uudelleen ja yhteiskunnan pyörän pysäyttämisestä on kaiketi turha haaveilla. Yhteiskunta kehittyy, niin sen kuuluu olla. Jotkin asiat säilyvät pidempään, mutta muutos on osa elämää.
25.2.2026 / Itä-Uusimaa
Uusi kausi, yhteinen suunta – tavoitteet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi valtuustokausi käynnistyy tilanteessa, jossa talouden paineet kasvavat samaan aikaan, kun asukkaat odottavat sujuvia ja saavutettavia palveluja arkeensa. Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä lähtee kauteen vahvistuneena: ryhmä sai viime vaaleissa lisäpaikan, ja tiedonkulku aluehallituksen ja valtuustoryhmän välillä on aiempaa parempaa.
24.2.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaTurvallisuus syntyy arjessa