Aluevaltuustoaloite omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.

Omaishoidossa hoivan tarve perustuu hoidettavan henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn heikentymiseen tai vammaisuuteen ja se koskettaa kaikenikäisiä henkilöitä. Omaishoito on laitoshoitoon verrattuna merkityksellinen ja kustannustehokas vaihtoehto huolehtia läheisestä.

Aloitteessa esitettiin, että hyvinvointialueelle perustetaan omaishoidon neuvottelukunta, johon kuuluisi hyvinvointialueen omaishoitoyhdistysten edustus, virkamiesedustus, valtuutettuja omaishoidosta vastaavasta lautakunnasta ja tarvittaessa muita tahoja.
Lohjalla on toiminut Suomen ensimmäinen omaishoitajien neuvottelukunta jo vuodesta 2009 lähtien. Espoossa on ollut toiminnassa omaishoitajaverkosto.

Neuvottelukunnan toiminnalla olisi ollut tarkoitus kehittää omaishoidon kokonaisuutta, edistää asiakaslähtöisyyttä ja tukea omaishoitoperheiden jaksamista ja hyvinvointia. Näin palvelujärjestelmää olisi voitu kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita sekä toimimaan ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti.
Tavoitteena oli myös tiedonkulun ja vuoropuhelun vahvistaminen. Neuvottelukunnan toiminnalla olisi turvattu koko maakunnan alueella tasapuolinen kohtelu.

Keskusta peräänkuuluttaa aloitteessaan selkeää tavoitteellista omaishoitostrategiaa, jolla parannetaan ja yhtenäistetään omaishoitajien asemaa. Strategian tulee huomioida alueen omaishoidon kokonaistilanne, tuen ja palveluiden tarpeet sekä kehittämiskohteet, jotta palvelut vastaavat joustavasti omaishoitoperheiden erilaisiin tilanteisiin.

Taloudellinen tuki ja palvelut pitää olla oikeassa suhteessa hoivan sitovuuteen ja vaativuuteen.

12.12.2023 aluevaltuusto päätti, ettei hyvinvointialueelle ole tällä hetkellä tarkoituksenmukaista perustaa yksittäisten asiakas- tai asukasryhmien, kuten omaishoitajien neuvottelukuntia. Perusteluna lausuttiin, että ”uusien rakenteiden luominen johtaisi helposti päällekkäisyyteen ja nykyisessä taloustilanteessa hyvinvointialueiden rakenteita on arvioitava myös niiden tuomien kustannusten näkökulmasta. Jo nykyisellään omaishoitoperheiden ja järjestöjen osallistuminen palvelujen kehittämiseen mahdollistuu olemassa olevien rakenteiden ja kumppanuuksien kautta”.

Käsittelyn aikana Lotta Paakkunainen esitti aluehallitukselle toivomuksen: ”Aluevaltuusto toivoo omaishoitajayhdistysten huomioimisen selvittämistä valmisteilla olevassa osallisuusohjelmassa”. Eerikki Viljanen kannatti esitystä. Keskustelun päätteeksi toivomus lisättiin hallintosäännön 25 § mukaisesti yksimielisenä pöytäkirjaan.

Lue tästä aloite:
Aloite omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta

Lue tästä päätös:
Vastaus aloitteeseen

Lue seuraavaksi

Huonoja uutisia sairaille ja vähävaraisille
Maan hallitus on viime viikon kehysriihessään päättänyt taas uusista sosiaali- ja terveydenhuollon heikennyksistä ja asiakasmaksujen korotuksista yli 200 milj. euron edestä. Samalla hallitus päätti laajentaa 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, minkä on arvioitu maksavan 80–90 milj. euroa vuosittain. Se on tuki yksityisille terveyspalveluille ja kohdentaa verovaroja kansanterveyden näkökulmasta tehottomasti ja eriarvostavasti. Ensimmäisten selvitysten mukaan kokeilusta ovat hyötyneet pääosin hyvätuloiset kaupunkilaiset. Itse ainakin toivoisin veroeurojeni kohdistamista eniten tuen tarpeessa oleville!
29.4.2026 / Länsi-Uusimaa
Palvelut, jotka toimivat – Pulssi 2026 kokoaa hyvinvointialueen suunnan
Uusi Vantaan ja Keravan Keskustan aluevaltuustoryhmän Pulssi-lehti 2026 kokoaa ajankohtaiset puheenvuorot talouden tasapainottamisesta, palvelujen saatavuudesta, nuorten tukemisesta, ikääntyneiden hoidosta sekä arjen turvallisuudesta. Yhteinen viesti on selkeä: palveluja on uudistettava vastuullisesti, mutta ihmistä unohtamatta.
28.4.2026 / Itä-Uusimaa
Kun säästöpolitiikka uhkaa toistaa historian virheet
Luottamushenkilönä kannan vastuuta päätöksistä, jotka eivät näy heti, mutta joiden seuraukset näkyvät lasten elämässä pitkään. Siksi lastensuojelulain uudistus, hyvinvointialueisiin kohdistuvat leikkaukset ja keskustelu lastensuojelun asemasta sosiaalihuoltolain alla eivät ole vain hallinnollisia kysymyksiä. Ne ovat kysymyksiä arvoista.
28.4.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaAluevaltuustoaloite omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta