Keskustan perhelääkärimallilla hoitoa järkihintaan

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän 2 varapuheenjohtaja Eerikki Viljanen lähti vauhdittamaan Itä-Uudenmaan ehdokashankintaa. Nimiä saatiinkin papereihin hiukan enemmän kuin mitä odotettiin.

Kiertue lähti liikkeelle aamulla Pukkilasta, jossa Onnin Kahvioon oli kokoontunut lähes täysi kahvilallinen väkeä. Keskustan sanoma kiinnosti kuulijoita.

Viljanen nosti esiin puolueen kärkiteemoja niin kunta- kuin aluevaaleihinkin. Ensimmäiseksi hän halusi täsmentää paheksuntaakin herättänyttä teemaa

• Keskusta haluaa laittaa mummorallin kuriin. Haluamme, että ikäihmisillä on mahdollisuus saada palvelut lähellä kotia ja oikeus asua lähellä omaisiaan. Lisäksi Keskusta on jo pidemmän aikaa halunnut, että ns. Kela-kyytien kelakorvaus siirtyisi hyvinvointialueiden alaisuuteen. Näin palvelut tuotettaisiin samassa organisaatiossa, jossa hallitaan myös kuljetuskustannuksia. Tämä todennäköisesti vaikuttaisi alueiden haluun säilyttää palvelut lähellä asukkaitaan, kuvailee Viljanen.

Keskustan aluevaalien kärkiteemoihin kuuluu myös halu tarjota perhelääkäri kaikille. Pakettiin sisältyy peruspalveluiden turvaaminen ja julkisen terveydenhuollon vahvistaminen. Nykyinen maan hallitus jakaa tukea yksityiselle sektorille. Ongelmallista on hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Ensikontakti saatetaan saada järkevällä hinnalla yksityiseltä palveluntuottajalta, mutta lisätutkimukset tai varsinainen hoito valuu kuitenkin edelleen julkiselle sektorille eikä hoidon jatkuvuutta voida näin taata.

Keskustan perhelääkärimallissa lääkäripalveluita voidaan tuottaa julkisen puolen tarjonnalla, ammatinharjoittajamallilla vahvistettuna. Yksityisen hoidon tukeminen voitaisiin kohdistaa esim. suun terveydenhoitoon ja naistentauteihin. Keskustan malli edesauttaa hoitoon pääsyä järkevään hintaan kaikille ryhmille.

Keskustan perhelääkärimalli edesauttaa hoitoon pääsyä järkevään hintaan.

 Hyvinvointialueille jaettava rahoitus puhuttaa paljon.

• Oppositio ja erityisesti Keskusta sanoo, että nykyhallitus leikkaa sote-palveluista rahaa. Vastaavasti hallituspuolueet ovat toista mieltä. Kumpi sitten on oikeassa kysyy Viljanen ja vastaa: molemmat, niin erikoiselta kuin se kuulostaakin.

Kyse on siitä, että hyvinvointialueet saavat joka vuosi lisää rahaa. Alussa on sovittu rahoituksen kulkevan tietyn nousevan käyrän mukaisesti, jotta rahoitus on realistinen palvelutarpeen kasvuun nähden. Hallituspuolueet ovat kuitenkin päätyneet loiventamaan rahoituksen suhteellista nousukulmaa. Siitä oikeaan osuva Keskustan väite rahoituksen leikkauksesta. Hallitus on myös oikeassa, lisärahaa annetaan mutta vähemmän kuin alun perin oli sovittu.

Viljanen totesi puheessaan myös sen, että sote uudistus oli välttämätön toimenpide palveluiden turvaamiseksi. Järjestämisvastuu piti saada pois yli 200 palvelujen tuottajalta, eli kunnalta. Palveluja turvaamaan syntyi 21 hyvinvointialuetta. Nyt käytössä oleva malli sopi kaikille puolueille. Kaikki edeltäjänsä kaatuivat joko perustuslain vastaisina tai muuten ongelmallisina vaihtoehtoina. Jo alussa tiedettiin ettei uudistus ole täydellinen ja että toiminnan käynnistyessä päivityksiä pitää tehdä.

Rakentamislain uudistus mahdollistaa paikallisen päätösvallan lisääntymisen mikäli kunnat niin haluavat. Viljanen jakaa kiitosta nykyhallitukselle uuden rakentamislain parannuksista. Edellinen hallitus valmisteli vuoden alussa voimaan tulleen rakentamislain, jota nykyhallitus on päätöksillään vielä parantanut. Nyt kunnilla itsellään on rakentamista säätelevä päätösvalta siitä, miten haja-asutusalueita saa rakentaa.

• Keskustalaisten kuntapäättäjien tulee nyt olla hereillä, että kuntien rakennusjärjestykseen ja muihin ohjeistuksiin tehdään tarvittavat päivitykset, muistuttaa Viljanen.

Valtionosuusjärjestelmän tulee perustua kuntien todellisiin kustannuksiin.

 Valtionosuusjärjestelmän tulee jatkossa olla kunnille oikeudenmukainen, erottelu menestyviin ja kuihtuviin kuntiin tulee lopettaa. Kuntarahoitusta uudistettaessa tulee muistaa alueellinen yhdenvertaisuus.

Lopuksi Viljanen nosti esiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, peruskoulutuksen kuntoon laittamisen, liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien tarjoamisen sekä julkisen sektorin henkilöstön säilyvyyden.

Hyvän elämän edellytysten tulee täyttyä. Koko Suomessa.

Viljanen vieraili Pukkilan lisäksi Myrskylässä. Loviisassa, Lapinjärvellä ja Askolassa.