Keskustanaisten Uudenmaan piirin vuosikokouksen kannanotto 13.5.2025

Keskustanaisten Uudenmaan piiri ry vuosikokous 13.5.2025 Espoossa

Keskustanaisten Uudenmaan piiri ry piti vuosikokouksen 13.5.2025 Espoossa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä valittiin edustajat Keskustanaisten edustajakokoukseen vuosille 2025-2027. Varsinaiseksi edustajaksi valittiin Outi Saarelainen ja varaedustajaksi Tarja Tupala. Edustajakokouksen valiokuntaedustajiksi valittiin järjestövaliokuntaan Outi Saarelainen ja ohjelmavaliokuntaan Heidi Mannelin. Kalajoen edustajakokouksessa valitaan uusi Keskustanaisten valtuusto vuosille 2025-2027, johon KNU:n valitsi Susanna Tiirikaisen ja varalle Tiina Kontion. 

Ajankohtaisen poliittisen keskustelun aikana haastateltiin Keskustanaisten puheenjohtajistoon ehdolla olevia henkilöitä. Nykyinen puheenjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä hakee seuraavan kahden vuoden jatkokautta ja Keskustanaisten Uudenmaan piiri päätti tukea Päiviä tässä tavoitteessa. Varapuheenjohtajaksi pyrkivät ehdokkaat Tuija Leivo-Rintakorpi (Veteli), Suvi Helanen (Oulu) ja Alina Lehto (Seinäjoki) esittäytyvät kokoukselle etäyhteyden kautta. 

Keskustanaisten Uudenmaan piiri tukee pj. Päivi Mononen-Mikkilän jatkokautta. 

Keskustanaisten Uudenmaan piirin vuosikokouksen kannanotto 13.5.2025:

Keskustanaisten Uudenmaan piirin kokous iloitsi orastavasta Keskustan kannatuksen noususta kunta-ja aluevaaleissa Uudellamaalla. Naisia oli ehdokkaina niin kunta- kuin aluevaaleissa noin puolet, vaikka ehdokasmäärät putosivat joka kunnassa ja hyvinvointialueilla. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella Keskustan kokonaiskannatuksen nousu toi kaksi lisäpaikkaa ja Länsi-Uudellamaalla yhden lisäpaikan. Muilla alueilla kannatus kasvoi, mutta se ei riittänyt lisäpaikkoihin aluevaltuustoissa.

Viime syksynä KNU:n hallitus päätti, että KNU:n piiri tukee Uudenmaan hyvinvointialueiden aluevaaleissa ehdokkaina olevia keskustalaisia naisia vaalimainonnassa sosiaalisessa mediassa. Kampanjalla saavutetut tulokset osoittivat sen hyväksi ratkaisuksi. Naisehdokkaiden mainonta kohdennetusti alueittain hyödytti nähtävästi aluevaalien lisäksi myös kuntavaaleissa ehdokkaana olleita keskustalaisia naisehdokkaita.

Käytyjen kunta- ja aluevaalien äänestysaktiivisuuden lasku entisestään on huolestuttavaa. Vain hieman yli puolet äänestysoikeuden omaavista käyttää äänioikeuttaan. Nuorten kiinnostus politiikkaan, ehdolle lähtemiseen tai äänestämiseen on edelleen vähentynyt aiemmista vaaleista. Kaksien vaalien yhdistäminen sai aikaan ennätysmäärän hylättyjä ääniä. Tätä asiaa tulee Oikeusministeriön tarkemmin selvittää sekä pohtia äänestystapojen selkeyttämisen mahdollisuuksia tulevien vaalien osalta. Aiemmin on pohdittu Keskustan taholta saisiko äänioikeuden laskeminen 16 ikävuoteen lisäämään nuorten kiinnostusta äänestämiseen, ehkä kannattaa harkita myös tätä vaihtoehtoa.

Kokouksessa keskusteltiin myös  edustajakokouksessa hyväksyttävä Keskustanaisten periaateohjelmasta. Keskusteluun nousi poliittisen naistoimintatuen palauttaminen keskusjärjestön kautta piireille, naisten asema ja edustuksellisuus puolueessa on varmistetava myös tulevaisuudessa. Naisten paikallisyhdistysten lakkautukset ja sulautumiset kuntayhdistyksiin ovat yleistynyt myös Uudellamaalla. Nykyisten sääntöjen mukaan Keskustanaisten piiriin voi liittyä myös henkilöjäseneksi. Kuitenkaan henkilöjäsenten osalta edustajaoikeudet puolueen varsinaisissa kokouksissa eivät ole selkeät. Samoin puolueen piirien naisjäsenien jäsenten laskentatavassa on eroavuuksia valtakunnallisesti. Näihin asioihin tulee saada selkeytystä.

Uudellamaalla on kasvava joukko kansainvälisiä naisia, jotka ovat liittyneet Keskustaan. Keskusta tai Keskustanaiset ovat erityisesti heille luonteva poliittinen viiteryhmä toimia yhteiskunnassa. Puolueen pitää osata hyödyntää tämä osuus jäsenistöstä. 

Kokouksessa toivottiin myös yleisesti puolueen taholta vahvempia kannanottoja naisten aseman vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Esimerkiksi nykyisen hallituksen, jo tehdyt sekä suunnitteilla olevat, lakimuutokset työmarkkinoilla kohdistuvat paljolti juuri naisvaltaisin aloihin. Aikuisopintotuen lakkauttaminen vuoden 2025 lopussa vaikeuttaa merkittävästi mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai oman ammatillisen osaamisen päivittämistä. Se heikentää mahdollisuuksia uralla etenemiseen ja parempien ansiotulojen sekä tulevaisuudessa suuremman eläkkeeseen saavuttamiseen. Aikuisopintotuen käyttäjistä noin ¾ ovat olleet naisia. Lisäksi hallitus kaavailee tällä hetkellä irtisanomisen mahdollistamista alisuoriutumisen perusteella, mikä herättää paljon huolta ja kysymyksiä: Onko nainen alisuoriutuja, jos synnyttää lapsia ja pitää perhevapaata tai huolehtii sairaista lapsistaan? Asiaan liittyy paljon epävarmuustekijöitä, joihin on syytä puuttua myös puolueena Keskustan taholta erittäin jämäkästi.