Kristian Forsman pelkää hyvinvointialueen säästöjen tuovan lisäkustannuksia

On ikävä olla tässä samassa paikassa ja tilanteessa kuin vuosi sitten. Alijäämää kertyi ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotena, ja alijäämää on kertynyt ja kertyy toisena toimintavuotena saman verran ellei enemmän. Suurin syy alijäämien syntyyn on vuokratyövoiman käyttö, jota ei olla pystytty vähentämään.

Tässä vaiheessa katse on luotava valtiovallan suuntaan. Olemme olleet liian pieni hyvinvointialue pystyäksemme suitsimaan vuokratyövoiman käyttöä. Hallitukselta ei ole tullut mitään ylimääräisiä välineitä, pyynnöistä huolimatta, auttaakseen hyvinvointialueita tässä asiassa. Samoin alijäämän kattamisvelvoitteeseen ei ole tulossa helpotusta, vaikka vain kaksi hyvinvointialuetta kaikista kykenee kattamaan alijäämänsä säädetyssä aikarajassa.

Valoa kuitenkin on näkyvissä, sillä vanhoja alijäämiä aletaan korvaamaan lain mukaisesti, toisin sanoen valtiolta alkaa tulla lisää rahaa, erilaisia kilpailutuksia on hyvinvointialueella tehty. Niiden voimaantulo sekä yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto ovat koko ajan lähempänä.

Nyt olemme tilanteessa, jossa terveyskeskussairaalan osasto lakkautetaan, kun täyttöaste on yli 100 %. Omaishoidon tukea lasketaan. Harmillista, kun tietää miten tärkeää ja pienillä resursseilla omaishoitajat työtänsä tekevät. Eikä siitä ole kuin 2 vuotta kun me niitä yksimielisesti nostimme.

Monet muutkin asiat ovat sellaisia, että on olemassa vakava vaara, että säästöjä tavoiteltaessa tuleekin lisäkustannuksia. Talousarvion toimeenpano tulee näin olemaan erittäin vaativa harjoitus, jossa luonnollisesti toivon, että onnistumme.

Kristian Forsman

aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

Lue seuraavaksi

Kiitos pelastajat hyvinvointialueemme
Pelastajat ovat arjen turvallisuuden näkymättömiä varmistajia – paikalla silloin, kun apua tarvitaan kiireellisimmin. Länsi-Uudenmaan laajalla hyvinvointialueella pelastustoimi kantaa vastuuta niin onnettomuuksien ehkäisystä, kriisivalmiudesta kuin ihmisten turvallisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirjoituksessaan aluevaltuutettu Maritta Wasström muistuttaa, miksi pelastustoimen merkitystä ei saa unohtaa sote-uudistuksen jälkeen eikä pitää itsestäänselvyytenä.
16.2.2026 / Länsi-Uusimaa
Hyvinvointia pitää seurata –           ja tekoälyä käyttää viisaasti
Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän jäsen, Heikki Junes, piti puheenvuoronsa aluevaltuustossa 11.2.2026 käsiteltäessä Itä-Uudenmaan hyvinvointisuunnitelmaa. Hän painotti nuorten hyvinvoinnin kehityksen pitkäjänteistä seurantaa sekä korosti, että tekoäly voi tukea asiantuntijatyötä, mutta vastuu arvioinnista ja päätöksenteosta säilyy ihmisellä.
13.2.2026 / Itä-Uusimaa
Maaseutuvaikutusten arvioinnilla tuetaan alueellista turvallisuutta
Kun terveyskeskukseen pääsee kohtuullisessa ajassa, pelastustoimi ehtii perille ja neuvola sekä vanhusten hoivapalvelut löytyvät läheltä, syntyy luottamus siihen, että elämä on turvattua. Länsi-Uudellamaalla on vahvoja kaupunkikeskuksia, mutta myös laajoja maaseutualueita ja kyliä, joissa arjen lähtökohdat ovat erilaisia. Pitkät välimatkat, harva asutus ja vaihtelevat tie- ja verkkoyhteydet vaikuttavat siihen, miten palvelut toimivat. Kun terveyskeskus tai päivystys siirretään kauemmaksi, matka hoitoon voi venyä pelottavan pitkäksi. Digitaaliset palvelut taas eivät auta, jos verkkoyhteydet eivät toimi.
12.2.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaKristian Forsman pelkää hyvinvointialueen säästöjen tuovan lisäkustannuksia