Kristian Forsman pelkää hyvinvointialueen säästöjen tuovan lisäkustannuksia

On ikävä olla tässä samassa paikassa ja tilanteessa kuin vuosi sitten. Alijäämää kertyi ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotena, ja alijäämää on kertynyt ja kertyy toisena toimintavuotena saman verran ellei enemmän. Suurin syy alijäämien syntyyn on vuokratyövoiman käyttö, jota ei olla pystytty vähentämään.

Tässä vaiheessa katse on luotava valtiovallan suuntaan. Olemme olleet liian pieni hyvinvointialue pystyäksemme suitsimaan vuokratyövoiman käyttöä. Hallitukselta ei ole tullut mitään ylimääräisiä välineitä, pyynnöistä huolimatta, auttaakseen hyvinvointialueita tässä asiassa. Samoin alijäämän kattamisvelvoitteeseen ei ole tulossa helpotusta, vaikka vain kaksi hyvinvointialuetta kaikista kykenee kattamaan alijäämänsä säädetyssä aikarajassa.

Valoa kuitenkin on näkyvissä, sillä vanhoja alijäämiä aletaan korvaamaan lain mukaisesti, toisin sanoen valtiolta alkaa tulla lisää rahaa, erilaisia kilpailutuksia on hyvinvointialueella tehty. Niiden voimaantulo sekä yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto ovat koko ajan lähempänä.

Nyt olemme tilanteessa, jossa terveyskeskussairaalan osasto lakkautetaan, kun täyttöaste on yli 100 %. Omaishoidon tukea lasketaan. Harmillista, kun tietää miten tärkeää ja pienillä resursseilla omaishoitajat työtänsä tekevät. Eikä siitä ole kuin 2 vuotta kun me niitä yksimielisesti nostimme.

Monet muutkin asiat ovat sellaisia, että on olemassa vakava vaara, että säästöjä tavoiteltaessa tuleekin lisäkustannuksia. Talousarvion toimeenpano tulee näin olemaan erittäin vaativa harjoitus, jossa luonnollisesti toivon, että onnistumme.

Kristian Forsman

aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

Lue seuraavaksi

Maaseutuvaikutusten arvioinnilla tuetaan alueellista turvallisuutta
Kun terveyskeskukseen pääsee kohtuullisessa ajassa, pelastustoimi ehtii perille ja neuvola sekä vanhusten hoivapalvelut löytyvät läheltä, syntyy luottamus siihen, että elämä on turvattua. Länsi-Uudellamaalla on vahvoja kaupunkikeskuksia, mutta myös laajoja maaseutualueita ja kyliä, joissa arjen lähtökohdat ovat erilaisia. Pitkät välimatkat, harva asutus ja vaihtelevat tie- ja verkkoyhteydet vaikuttavat siihen, miten palvelut toimivat. Kun terveyskeskus tai päivystys siirretään kauemmaksi, matka hoitoon voi venyä pelottavan pitkäksi. Digitaaliset palvelut taas eivät auta, jos verkkoyhteydet eivät toimi.
12.2.2026 / Länsi-Uusimaa
Terveysasemien tulee olla auki myös iltaisin
Taloudellisesti haastavina aikoina on tehtävä töitä sen eteen, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut luovat terveyttä ja turvallisuutta koko Itä-Uudenmaan alueella. Tulee tehdä rohkeasti myös uudistuksia, jotka parantavat toimintatapoja ja oikea-aikaisten palveluiden saatavuutta, jotta kukaan ei syrjäydy palveluiden ulkopuolelle. Perusterveydenhuollon saatavuutta tulee parantaa, jotta erikoissairaanhoidon kustannukset laskevat.
11.2.2026 / Itä-Uusimaa
Velvollisuutemme on varmistaa arvokas ikääntyminen
Olemme saaneet viime viikkoina lukea hiuksia nostattavista kohtaloista vanhustenhuollossa. Ikääntyneitä on kuollut tavalla, mitä ei kenellekään soisi. Tilanteita selvitetään, jopa poliisin toimin. Kyseessä näyttäisi olevan vakavat laiminlyönnit, joiden taustalla olevat syyt on todellakin selvitettävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuministeri on vihastunut syyttäen hyvinvointialueita liian alhaisista henkilöstömitoituksista. Ministeri Juuso on kuitenkin ollut hallituksessa hyväksymässä hoitajamitoituksen alentamisen - jopa kahdesti - samalla kun hyvinvointialueiden rahoitusta on mitoituksen pienentämisestä säästyneellä summalla leikattu.
10.2.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaKristian Forsman pelkää hyvinvointialueen säästöjen tuovan lisäkustannuksia