Lastensuojelun kriisi syvenee

Lastensuojelun pahenevaan ahdinkoon kiinnitetään huomiota, kun pahin tulee esiin. Esimerkkeinä Vilja-Eerika ja Joensuun neljävuotiaan lapsen kamala kohtalo.

Lastensuojelun kriisi ei ole uusi asia eikä hyvinvointialueiden tuottama, mutta se pahenee. Kriisin käsittelyä haittaa, että kaikkien hyvinvointialueiden päättäjät eivät ymmärrä kriisin vakavuutta, tai omassa kunnassa tilanne ei ole ollut niin paha kuin esimerkiksi Lohjalla ollut jo vuosia. Kriisin käsittelyä haittaa myös, että aluevaltuutetut eivät saa tietoa.

Päätöksentekijöillä on vastuu varmistaa, että resurssit ja organisaatio toimivat tehokkaasti lasten turvallisuuden takaamiseksi. Jos resurssit ja tuki eivät ole riittäviä, se heijastuu suoraan kykyyn tarjota asianmukaista suojelua lapsille, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa yhteiskunnassa.

Hyvinvointialueella toimii työryhmä, joka kokoontuu tekemään päätökset lapsen palvelusta, eli päätöksenteko ja apu on viety kauemmas lapsesta ja päätetyt sopimukset voivat olla liian lyhyitä lapsen tarpeisiin nähden tai apua ei myönnetä. Jostain syystä kuvitellaan sillä säästettävän rahaa. Katsotaan sen hetken budjettia ajattelematta pidemmän aikavälin kustannuksia tai tunnistamatta inhimillistä hätää.

Huono ja väärä päätös työryhmältä menee lapsen sosiaalityöntekijän vastuulle, jota sitten mediassa ja somessa syytellään. Ikävää on, että myös tunnolliset ja erinomaista työtä tekevät sosiaalityöntekijät saavat pahimmat haukut. Lastensuojelussa törmätään usein myös siihen, että vanhempien oikeudet on lain puitteissa laitettava lasten oikeuksien edelle.

Muutama vuosi sitten nostin kriisin Lohjalla esiin ja johtavan viranhaltijan toimesta minua sanottiin hassuksi ja sanojani ylireagoinniksi ja liioitelluiksi. Luottamushenkilöpuolelta minua kutsuttiin negatiiviseksi. Olin silloin ja olen edelleen sitä mieltä, että tulisi tarkastella huolellisesti nykyisiä käytäntöjä ja varmistaa, että tarvittavat muutokset tehdään lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. On tärkeää, että teemme yhteistyötä ja sitoudumme parantamaan järjestelmiä, jotta vastaavilta tragedioilta voidaan mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on lohjalainen alue- ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).

 

Lotta Paakkunainen

Kaupunginvaltuutettu Lohja

Kaupunginhallituksen varajäsen

Keskustan aluevaltuustoryhmä

Omaishoidon neuvottelukunnan jäsen

https://lottapaakkunainen.com

twitter: @lottapaakku

fb: @lottapaakkunainen

ig: @lottapakku

 

 

Lue seuraavaksi

Neuvola- ja perheneuvolapalvelut          Itä-Uudellamaalla turvattava
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talous on tiukilla ja tarve etsiä uusia säästökohteita tuntuu olevan jatkuva. Alueen arviointimenettelystä ja sen tuomista velvoitteista huolimatta yhden asian pitäisi kuitenkin olla selvä, riittävän kattavat neuvola- ja perheneuvolapalvelut alueella on pystyttävä turvaamaan.
11.6.2026 / Itä-Uusimaa
Puheenvuoroilla vahvistetaan keskustalaista demokratiaa
Keskustan 120-vuotisjuhlapuoluekokous kokosi viikonloppuna Tampereelle tuhansia keskustalaisia eri puolilta Suomea linjaamaan puolueen tulevaisuutta, käymään laajaa poliittista keskustelua Suomen suunnasta ja valmistautumaan kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja. Kolmipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin puolueen ohjelmia sekä tehtiin henkilövalintoja.
10.6.2026 / Itä-Uusimaa
Varautuminen on jokaisen asia
Pari viikkoa sitten monet meistä heräsivät droonista kertovaan vaaratiedotteeseen. Osa sai viestin sosiaalisesta mediasta, osa vasta työ- tai opiskelupaikkaan päästyään. Koko Suomi kuhisi siitä, miten tilanne olisi tosiasiassa pitänyt hoitaa. Tämä oli varautumisen näkökulmasta parasta, mitä maan, kuntien kuin yksilöiden ja yhteisöjenkin kannalta saattoi tapahtua.
9.6.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaLastensuojelun kriisi syvenee