Vantaa-Kerava: Keskustan valtuustoryhmä tutustui Martinlaaksonkujan asumisyksikköön

Keskustan valtuustoryhmä tutustui Martinlaaksonkujan asumisyksikköön

Ruusuhakaan tutustuivat vasemmalta lukien Timo Laaninen, Pirjo Luokkala, Marja-Leena Sonninen ja Aila Murtomäki. Asumisyksikön toimintaa esittelivät Sanna Misukka ja Terhi Hinttaniemi.

(Kuva: ”Martsarin” asumisyksikkön tapaamiseen osallistuivat vasemmalta Sanna Kytölä, Aila Murtomäki, Sanna Misukka, Marja Leena Sonninen, Timo Laaninen ja Pirjo Luokkala.)

Vantaan Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston keskustan valtuustoryhmä tutustui torstaina 8. syyskuuta Martinlaaksonkujan asumisyksikköön, jossa on paikat yhteensä 15 asukkaalle.

Valtuustoryhmä tutustuu syksyn aikana Vantaan ja Keravan alueen sosiaalipalveluihin, jotka siirtyvät vuodenvaihteessa hyvinvointialueen vastuulle.

Martinlaaksonkujan asumisyksikön toimintaa esittelivät asumisyksikön esihenkilö Sanna Kytölä ja Vantaan kaupungin asumispalveluiden päällikkö Sanna Misukka. Keskustan puolelta vierailuun osallistuivat valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Luokkala, varapuheenjohtaja Timo Laaninen sekä keskusta-aktiivit Aila Murtomäki ja Marja-Leena Sonninen.

Martinlaaksonkujan asumisyksikön paikoista seitsemän on tehostetun palveluasumisen paikkoja ja seitsemän ”tavallisia” palveluasumisen paikkoja. Viidestoista paikka on varattu asumisvalmennukseen henkilöille, jotka harjoittelevat itsenäistä asumista.

Yksikössä työskentelee esihenkilön lisäksi yhteensä kahdeksan ohjaajaa ja yksi sairaanhoitaja. Ohjaajilla on lähihoitajan tutkinto.

Yksikköä voi pitää esimerkkinä integraatiosta, jossa palveluasuminen yhdistyy luontevasti kaupungin asuntokantaan. Muutama vuosi sitten valmistuneen seitsenkerroksisen vuokratalon kaksi alinta kerrosta on varattu palveluasumisen tarpeisiin, muita kerroksia asuttavat ”tavalliset” vantaalaiset.

Asunnot ovat 35 neliön yksiöitä, minkä lisäksi on kolme kaksiota.

Martinlaaksonkujan, ”Martsarin” asumisyksikön asukkaiden ikähaitari on 20 ja 70 vuoden välillä. Heidän tukitarpeensa vaihtelevat. Jotkut käyvät töissä, toiset vaativat tukea kaikkiin päivittäisiin askareisiin.

Sanna Kytölä on toiminut yksikön esihenkilönä vajaan vuoden verran. Hän kehui yksikön hyvää henkeä. Työnkuvat ja paikan toimintatavat ovat selkeitä, minkä ansiosta työntekijät viihtyvät hyvin. Tarpeen tullen osataan joustaa.

-Teemme työtä asukas edellä, Kytölä tiivisti toiminnan tärkeimmän periaatteen.

Periaate toteutuu käytännössä vaikkapa niin, että jos kaupungin tarjoama ateriavaihtoehto ei miellytä, se voidaan jättää tilaamatta ja valmistaa sen sijaan yhdessä vaikkapa tacoja.

Yksi syy työntekijöiden viihtyvyyteen on työn monipuolisuus, mikä johtuu asukkaiden tuen tarpeen vaihtelusta. Toisaalta se voi olla haaste asukkaille. Välillä voi olla vaikeaa löytää yhteistä tekemistä, joka sopisi kaikille.

Yksikkö pitää tiivistä yhteyttä asukkaiden omaisiin, jotka käyvät myös usein tapaamassa läheisiään. Yhteyttä pidetään muun muassa whatsup-ryhmän kautta.

Jos paikasta haluaa hakemalla hakea puutteita, sellaisena voi Kytölän mukaan pitää yhteisten tilojen pienuutta. Yhteisenä olohuoneena toimii yksiö, johon koko porukan on vaikea mahtua kerrallaan vaikkapa silloin, kun osa haluaa katsoa elokuvaa ja toinen osa pelata jotain peliä.

– Lisäksi tulisi varmistaa palveluiden tasalaatuisuus koko hyvinvointialueella, yksikön johtaja Jenni Takkunen korostaa.

Lue seuraavaksi

Rohkeasti uudistuen, perinteistä luopumatta
Uskomatonta, mutta nauloilla kavioon kiinnitettävä hevosenkenkä keksittiin jo noin 400 jKr. Rautainen kenkä kiinnitettiin rautanauloilla kavion kannatinreunaan – ja tälle innovaatiolle ei ole vieläkään löytynyt todellista korvaajaa. 1600 vuotta vanha keksintö on edelleen käytössä. Uusi teknologia ei ole pystynyt päihittämään tätä vanhaa osaamista. Ei pyörääkään voi keksiä uudelleen ja yhteiskunnan pyörän pysäyttämisestä on kaiketi turha haaveilla. Yhteiskunta kehittyy, niin sen kuuluu olla. Jotkin asiat säilyvät pidempään, mutta muutos on osa elämää.
25.2.2026 / Itä-Uusimaa
Uusi kausi, yhteinen suunta – tavoitteet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi valtuustokausi käynnistyy tilanteessa, jossa talouden paineet kasvavat samaan aikaan, kun asukkaat odottavat sujuvia ja saavutettavia palveluja arkeensa. Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä lähtee kauteen vahvistuneena: ryhmä sai viime vaaleissa lisäpaikan, ja tiedonkulku aluehallituksen ja valtuustoryhmän välillä on aiempaa parempaa.
24.2.2026 / Länsi-Uusimaa
Takamatkalta tasapainoon
Keusoten uutta valtuustokautta on nyt reilu puoli vuotta takana. Alue lähti valtuustokauteen haastavasta tilanteesta ja mittavalta takamatkalta moneen muuhun alueeseen verrattuna. Alijäämää kahdelta edelliseltä vuodelta oli kertynyt molemmilta käytännössä sama määrä, noin 66 miljoonaa euroa. Se oli siis se määrä, jonka koneisto lähtökohtaisesti kulutti enemmän kuin sille oli rahoitusta.
23.2.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuUutisetVantaa-Kerava: Keskustan valtuustoryhmä tutustui Martinlaaksonkujan asumisyksikköön