Ruusuhakaan tutustuivat vasemmalta lukien Timo Laaninen, Pirjo Luokkala, Marja-Leena Sonninen ja Aila Murtomäki. Asumisyksikön toimintaa esittelivät Sanna Misukka ja Terhi Hinttaniemi.
(Kuva: ”Martsarin” asumisyksikkön tapaamiseen osallistuivat vasemmalta Sanna Kytölä, Aila Murtomäki, Sanna Misukka, Marja Leena Sonninen, Timo Laaninen ja Pirjo Luokkala.)
Vantaan Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston keskustan valtuustoryhmä tutustui torstaina 8. syyskuuta Martinlaaksonkujan asumisyksikköön, jossa on paikat yhteensä 15 asukkaalle.
Valtuustoryhmä tutustuu syksyn aikana Vantaan ja Keravan alueen sosiaalipalveluihin, jotka siirtyvät vuodenvaihteessa hyvinvointialueen vastuulle.
Martinlaaksonkujan asumisyksikön toimintaa esittelivät asumisyksikön esihenkilö Sanna Kytölä ja Vantaan kaupungin asumispalveluiden päällikkö Sanna Misukka. Keskustan puolelta vierailuun osallistuivat valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Luokkala, varapuheenjohtaja Timo Laaninen sekä keskusta-aktiivit Aila Murtomäki ja Marja-Leena Sonninen.
Martinlaaksonkujan asumisyksikön paikoista seitsemän on tehostetun palveluasumisen paikkoja ja seitsemän ”tavallisia” palveluasumisen paikkoja. Viidestoista paikka on varattu asumisvalmennukseen henkilöille, jotka harjoittelevat itsenäistä asumista.
Yksikössä työskentelee esihenkilön lisäksi yhteensä kahdeksan ohjaajaa ja yksi sairaanhoitaja. Ohjaajilla on lähihoitajan tutkinto.
Yksikköä voi pitää esimerkkinä integraatiosta, jossa palveluasuminen yhdistyy luontevasti kaupungin asuntokantaan. Muutama vuosi sitten valmistuneen seitsenkerroksisen vuokratalon kaksi alinta kerrosta on varattu palveluasumisen tarpeisiin, muita kerroksia asuttavat ”tavalliset” vantaalaiset.
Asunnot ovat 35 neliön yksiöitä, minkä lisäksi on kolme kaksiota.
Martinlaaksonkujan, ”Martsarin” asumisyksikön asukkaiden ikähaitari on 20 ja 70 vuoden välillä. Heidän tukitarpeensa vaihtelevat. Jotkut käyvät töissä, toiset vaativat tukea kaikkiin päivittäisiin askareisiin.
Sanna Kytölä on toiminut yksikön esihenkilönä vajaan vuoden verran. Hän kehui yksikön hyvää henkeä. Työnkuvat ja paikan toimintatavat ovat selkeitä, minkä ansiosta työntekijät viihtyvät hyvin. Tarpeen tullen osataan joustaa.
-Teemme työtä asukas edellä, Kytölä tiivisti toiminnan tärkeimmän periaatteen.
Periaate toteutuu käytännössä vaikkapa niin, että jos kaupungin tarjoama ateriavaihtoehto ei miellytä, se voidaan jättää tilaamatta ja valmistaa sen sijaan yhdessä vaikkapa tacoja.
Yksi syy työntekijöiden viihtyvyyteen on työn monipuolisuus, mikä johtuu asukkaiden tuen tarpeen vaihtelusta. Toisaalta se voi olla haaste asukkaille. Välillä voi olla vaikeaa löytää yhteistä tekemistä, joka sopisi kaikille.
Yksikkö pitää tiivistä yhteyttä asukkaiden omaisiin, jotka käyvät myös usein tapaamassa läheisiään. Yhteyttä pidetään muun muassa whatsup-ryhmän kautta.
Jos paikasta haluaa hakemalla hakea puutteita, sellaisena voi Kytölän mukaan pitää yhteisten tilojen pienuutta. Yhteisenä olohuoneena toimii yksiö, johon koko porukan on vaikea mahtua kerrallaan vaikkapa silloin, kun osa haluaa katsoa elokuvaa ja toinen osa pelata jotain peliä.
– Lisäksi tulisi varmistaa palveluiden tasalaatuisuus koko hyvinvointialueella, yksikön johtaja Jenni Takkunen korostaa.