Unohdettu tulevaisuus – taas?

Muistammeko kuinka 1990-luvun lama jätti jälkensä nuoriin sukupolviin?

1990-luvun laman varjo lankeaa tuleville sukupolville. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kiistatta jokaisen yhteiskunnan perusta. He ovat tulevaisuutemme siemen, joka ansaitsee kaiken mahdollisen vaalimisen ja suojan. Vantaan kouluampumisen traagiset tapahtumat paljastivat järjestelmän murtumat ja pakottivat meidät kysymään: Olemmeko tehneet tarpeeksi?

Pääministeri Orpo ja muut ministerit ilmaisivat järkytyksensä ja lupasivat panostaa lapsiin. Mutta sanat eivät riitä. Orpon lupaukset lasten ja nuorten tulevaisuuden priorisoinnista herättävät kysymyksiä. Keskustelu on jo laantunut ja teot ovat jääneet lupausten varjoon. Aivan kuten Vilja-Erikan ja Mironkin tapauksissa. Lupaukset unohtuvat nopeasti. Lasten paha olo unohtuu nopeasti. Miksi ei nähdä hätää, vaikka se huudetaan näkyviin? Vielä pahempaa, se nähdään, mutta ei välitetä. Ei, koska itse ei voida huonosti. Ainakaan enää.

Vantaan tapaus paljasti jälleen järjestelmän heikkoudet ja herätti hetkeksi huolen: Lasten ja nuorten palveluista on leikattu liikaa ja tullaan leikkaamaan liikaa. Mikä riittää Orpo-Purran hallitukselle? Onko mielenterveyspalveluihin, lastensuojelupalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen suunnattu riittävästi resursseja? Nämä ovat kysymyksiä, joita on kysyttävä jatkuvasti.

Entä 1990-luvun laman opetukset? Muistammeko, kuinka lama jätti jälkensä nuoriin sukupolviin? Olemmeko varmoja, ettemme toista samoja virheitä? 1990-luvun laman lapset ovat nyt vanhempia, ja tällä voi olla vaikutusta lapsimäärän jyrkkään laskuun ja vanhemmuuden haasteisiin.

Hallitus ei halua säästää pitkäjänteisesti ja inhimillisesti 600 miljoonaa vuodessa ottamalla osaksi ikääntyneiden terveydenhuoltoa vajaaravitsemuksen seulontaa ja hoitoa. Sen sijaan leikataan lapsilta ja nuorilta.

Pääministeri Orpo sanoi huhtikuun alussa: ”Me tiedostamme ja tunnistamme nuorten ja lasten pahoinvoinnin. Budjettipöydässä tämän täytyy olla erityissuojelussa.” Hallitus laatii erillisen lapsiin ja nuoriin liittyvän toimenpidepaketin, jolle osoitetaan pysyvästi 5 miljoonaa euroa. Viisi miljoonaa!

Hallitus, älkää unohtako. Ei näin nopeasti!

Kirjoittaja on lohjalainen alue- ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).

Lue seuraavaksi

Uskallammeko vanheta?
Mediahuomiota saaneet vanhusten kuolemat hoivakodeissa ovat pelottavaa kuultavaa hoivan laadusta. Hoitajat ja hoidosta vastuussa olevat lähiesihenkilöt väsyvät valitusten ja päällekkäisen valvonnan alle.
6.3.2026 / Länsi-Uusimaa
Hyvinvointialueen pitää kantaa vastuunsa harjoittelupaikoista
Tulevana keväänä sote-alan opiskelijat kilvoittelevat taas kerran Jobiili-alustalla haettavista harjoittelupaikoista. Kyseessä on todella kilpailu, sillä paikat on perinteisesti jaettu nopeusjärjestyksessä, eikä niitä riitä kaikille. Esimerkiksi vuonna 2023 koko maan sairaanhoitajaopiskelijoista 10 % ei löytänyt harjoittelupaikkaa ollenkaan. Harjoittelut ovat usein sote-alalla pakollinen osa opintoja, jolloin paikan puuttuminen johtaa opintojen viivästymiseen. Myös Keusote on näiden paikkojen merkittävä tarjoaja.
5.3.2026 / Keski-Uusimaa
54 miljoonan euron lisäleikkaus uhkaa palveluiden ydintä
Viimeisimmässä tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan päiväkoulussa saimme perusteellisen katsauksen hallituksen esitykseen, jonka mukaan hyvinvointialueemme rahoitus vähenisi 54 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Esitys ei ollut vain budjettirivi. Se oli kokonaiskuva siitä, millaisen paineen alle palvelujärjestelmämme ollaan viemässä. Tilaisuudessa käytiin läpi sekä palvelutarpeen kehitystä että aluekohtaisten kustannusten muutoksia. Viesti oli selvä: samaan aikaan kun tarve kasvaa, rahoitus kiristyy.
4.3.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaUnohdettu tulevaisuus – taas?