Unohdettu tulevaisuus – taas?

Muistammeko kuinka 1990-luvun lama jätti jälkensä nuoriin sukupolviin?

1990-luvun laman varjo lankeaa tuleville sukupolville. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kiistatta jokaisen yhteiskunnan perusta. He ovat tulevaisuutemme siemen, joka ansaitsee kaiken mahdollisen vaalimisen ja suojan. Vantaan kouluampumisen traagiset tapahtumat paljastivat järjestelmän murtumat ja pakottivat meidät kysymään: Olemmeko tehneet tarpeeksi?

Pääministeri Orpo ja muut ministerit ilmaisivat järkytyksensä ja lupasivat panostaa lapsiin. Mutta sanat eivät riitä. Orpon lupaukset lasten ja nuorten tulevaisuuden priorisoinnista herättävät kysymyksiä. Keskustelu on jo laantunut ja teot ovat jääneet lupausten varjoon. Aivan kuten Vilja-Erikan ja Mironkin tapauksissa. Lupaukset unohtuvat nopeasti. Lasten paha olo unohtuu nopeasti. Miksi ei nähdä hätää, vaikka se huudetaan näkyviin? Vielä pahempaa, se nähdään, mutta ei välitetä. Ei, koska itse ei voida huonosti. Ainakaan enää.

Vantaan tapaus paljasti jälleen järjestelmän heikkoudet ja herätti hetkeksi huolen: Lasten ja nuorten palveluista on leikattu liikaa ja tullaan leikkaamaan liikaa. Mikä riittää Orpo-Purran hallitukselle? Onko mielenterveyspalveluihin, lastensuojelupalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen suunnattu riittävästi resursseja? Nämä ovat kysymyksiä, joita on kysyttävä jatkuvasti.

Entä 1990-luvun laman opetukset? Muistammeko, kuinka lama jätti jälkensä nuoriin sukupolviin? Olemmeko varmoja, ettemme toista samoja virheitä? 1990-luvun laman lapset ovat nyt vanhempia, ja tällä voi olla vaikutusta lapsimäärän jyrkkään laskuun ja vanhemmuuden haasteisiin.

Hallitus ei halua säästää pitkäjänteisesti ja inhimillisesti 600 miljoonaa vuodessa ottamalla osaksi ikääntyneiden terveydenhuoltoa vajaaravitsemuksen seulontaa ja hoitoa. Sen sijaan leikataan lapsilta ja nuorilta.

Pääministeri Orpo sanoi huhtikuun alussa: ”Me tiedostamme ja tunnistamme nuorten ja lasten pahoinvoinnin. Budjettipöydässä tämän täytyy olla erityissuojelussa.” Hallitus laatii erillisen lapsiin ja nuoriin liittyvän toimenpidepaketin, jolle osoitetaan pysyvästi 5 miljoonaa euroa. Viisi miljoonaa!

Hallitus, älkää unohtako. Ei näin nopeasti!

Kirjoittaja on lohjalainen alue- ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).

Lue seuraavaksi

Turvaa nuorille erilaisiin tilanteisiin
Nuorisobarometrin mukaan peräti puolet nuorista suhtautuu pessimistisesti tulevaisuuteen. Maailman tilanne, yhteiskunnassa vallitsevat asenteet ja ilmastonmuutos luovat turvattomuutta nuorten elämään. Toisaalta nuoret kokevat heihin kohdistuvan kovia odotuksia. Joskus väliinputoajiksi joutuvat ne nuoret, joilla ei mene ”riittävän” huonosti. Heidän voi olla vaikeaa saada apua ongelmiinsa, kun julkisen puolen palveluita joudutaan kohdistamaan suuremmassa avun tarpeessa oleville.
2.6.2026 / Uutiset
Turvallisuus kuuluu kaikille illan pääteemana oli, että päihteet eivät ole vain yksilön ongelma
Länsi-Uudellamaalla aluevaltuustoryhmän järjestämä Päihteet- ja turvallisuus -tilaisuus kokosi yhteen asiantuntijoita, kentän toimijoita, viranomaisia ja päättäjiä pohtimaan yhtä yhteistä huolta, päihteiden vaikutusta turvallisuuteen ja erityisesti nuorten arkeen.
1.6.2026 / Länsi-Uusimaa
Lapsiperhepalveluita tulee kehittää, ei rapauttaa
Lasten ja nuorten psyykkinen kuormitus on lisääntynyt. Kuormitus aiheuttaa lisää mielenterveysongelmia. Ne ilmenevät usein käytöshäiriöinä, keskittymisvaikeuksina, ylivilkkautena, ahdistuneisuutena, vetäytymisenä, masentuneisuutena ja pelkotiloina. Erikoissairaanhoidon käynnit, psykiatrian osastojaksot sekä lastensuojelun kustannukset nousevat vuosittain. Yksi syy tähän on lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittämättömyys perustasolla. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi näistä tulee lisäkustannuksia moni tavoin, ei vähiten menetettynä opiskelu- ja työkykynä.
28.5.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaUnohdettu tulevaisuus – taas?