Terveyskeskusten karsiminen ei ole kaikkea ratkaiseva säästötoimi

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamushenkilöt istuivat hyvinvointialueen seminaarissa keskustelemassa palvelujen verkostosta.

Aluetutkija Timo Aro kävi läpi väestöllisestä näkökulmasta alueen tilannetta verraten sitä muun Suomen tilanteeseen. Länsi-Uusimaa on kaikista haasteistaan huolimatta yksi tulevaisuuden potentiaalisista alueista. Tutkija korosti ettei palveluja tule kehittää vain tässä ja nyt vaan on ajateltava jo vuotta 2030.

Seminaari antoi näkökulmaa palveluiden kehittämiseen.

Hyvinvointialueen ulkopuoliset luennoitsijat korostivat malttia. Sote-uudistuksen alkumetreillä ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä.

Terveyskeskusten karsiminen ei ole kaikkea ratkaiseva säästötoimi. Terveyskeskusten kustannukset ovat vain n 5% hyvinvointialueen kustannuksista. Ikääntyminen on tulevaisuuden haaste. Palvelut on nyt osattava suunnitella ja kohdistaa tehokkaasti tulevaisuuden kehityskulku huomioon ottaen. Palvelukysyntä tulee kasvamaan.

 

Hyvinvointialueuudistuksen siirtyminen imeväisikäisestä taaperoikään ei näytä sujuvan kovinkaan tehokkaasti. Hyvinvointialueen seminaarin kanssa samaan aikaan alkanut hallituksen kehysriihi ei tarjoa helppoja ratkaisuja sote-alueille, sopeutettavaa riittää eikä rahaa näytä tulevan lisää.

 

Länsi-Uudenmaan palvelujen verkostosuunnitelma on nyt lausuntokierroksella ja siihen on voineet myös asukkaat antaa omat mielipiteensä. Lisäksi alueella on järjestetty asukasiltoja asian tiimoilta.

 

Keskustaa huolestuttaa harvaan asutumpien, alueen laitamien palvelujen karsinta. On alueita, jotka uhkaavat jäädä joko kokonaan ilman palveluja tai jäävät hyvin supistetun palvelutarjonnan piiriin.

Keskustalle tärkeää on turvata lähipalvelut.

On tunnustettava, että digipalvelun kehittäminen vaatii vielä paljon aikaa ja työtä. Katseet on suunnattava tuleviin investointeihin.

Ennen palveluverkoston karsintaa on korvaavien palvelujen oltava käytössä. Lakkautuksia ei voida tehdä etukäteen. Ei riitä, että uusi palvelu on suunnitelma tulevaan palvelukeskukseen. Sen on oltava käytössä.

Neuvolat on nostettava keskusteluihin korkealla prioriteetilla. Ikävät tapahtumat Vantaalla korostavat ennaltaehkäisyn merkitystä. Lasten ja nuorten sekä perheiden palveluiden tulee olla matalalla kynnyksellä ja helposti saavutettavia palveluja.

Maan hallituksen ajama eriarvoistava politiikka vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja koko väestön sote-palveluihin.

 

Lue seuraavaksi

Kotivara tuo turvaa arkeen – varautuminen kuuluu kaikille
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmän edustajat Timo Laaninen ja Inna Kallioinen nostivat Keravalla vappujuhlassa esiin teeman, joka koskettaa jokaista kotitaloutta: arjen varautuminen ja turvallisuus.
4.5.2026 / Itä-Uusimaa
Huonoja uutisia sairaille ja vähävaraisille
Maan hallitus on viime viikon kehysriihessään päättänyt taas uusista sosiaali- ja terveydenhuollon heikennyksistä ja asiakasmaksujen korotuksista yli 200 milj. euron edestä. Samalla hallitus päätti laajentaa 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, minkä on arvioitu maksavan 80–90 milj. euroa vuosittain. Se on tuki yksityisille terveyspalveluille ja kohdentaa verovaroja kansanterveyden näkökulmasta tehottomasti ja eriarvostavasti. Ensimmäisten selvitysten mukaan kokeilusta ovat hyötyneet pääosin hyvätuloiset kaupunkilaiset. Itse ainakin toivoisin veroeurojeni kohdistamista eniten tuen tarpeessa oleville!
29.4.2026 / Länsi-Uusimaa
Palvelut, jotka toimivat – Pulssi 2026 kokoaa hyvinvointialueen suunnan
Uusi Vantaan ja Keravan Keskustan aluevaltuustoryhmän Pulssi-lehti 2026 kokoaa ajankohtaiset puheenvuorot talouden tasapainottamisesta, palvelujen saatavuudesta, nuorten tukemisesta, ikääntyneiden hoidosta sekä arjen turvallisuudesta. Yhteinen viesti on selkeä: palveluja on uudistettava vastuullisesti, mutta ihmistä unohtamatta.
28.4.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaTerveyskeskusten karsiminen ei ole kaikkea ratkaiseva säästötoimi