Koulurauhaa ja luottamusta

Uudellamaalla väkimäärä kasvaa ja asukasluku on rikkonut 1,8 miljoonan rajan. Yksi kasvukeskuksista on Porvoo, joka on useina vuosina saanut muuttovoittoa lapsiperheistä.

Lapsiperheiden hyvinvointiin liittyy oleellisesti koulu. Viime vuoden lopussa estimme sen, että Linnajoen koulua ja Keskuskoulua ei yhdistetty 1000 oppilaan kouluksi. Koulurauhaa on vaadittu jo pitkään ja taistelut eri alakoulujen lakkauttamista vastaan ovat värittäneet jokaista valtuustokauttani. Olisiko jo aika pysyvyydellä ja luottamuksen rakentamiselle?

Monipuolisuutta kaupunkiimme tuo juuri se, että kouluja on eri puolilla Porvoota. Jokainen voi löytää omannäköisen ja sopivan asuinpaikan. Koulujen sijainnit ovat keskeinen osa kaupunkikehitystä.

”On ollut turhauttavaa, että valtuuston päätöksiä ei viranhaltijoiden taholta ole juuri kunnioitettu”

On ollut turhauttavaa, että valtuuston päätöksiä ei viranhaltijoiden taholta ole juuri kunnioitettu. Lakkauttamisesityksiä on tuotu vuoden välein kuten 2022, 2023 ja 2024. Vuoden 2024 palveluverkkoselvityksessä ehdotettiin jopa Hamarin koulun lakkauttamista.

Ilolan koulun lakkauttamista esitettiin viimeksi syksyllä 2024. Esitys oli, että Ilolan koulu lakkautetaan keväällä 2026. Kaupunginvaltuusto päätti toisin, että mitään kyläkoulua ei lakkauteta vuosina 2025–2027. Kappas taas on asia esillä (UM 17.1.)! Nyt Ilolan koulun lakkautus on verhoiltu sen alle, että jatketaanko vuokrasopimusta.

Ilolaa koskevien vaihtoehtojen tarkastelussa viranhaltijat eivät esitä tutkittavaksi sivistyskeskuksen muodostamista Itäiseen Porvooseen, jonka Sannäs skola ja Ilolan koulu muodostaisivat. Sivistyskeskukset löytyvät Kulloosta ja Hinthaarasta.

Viimeisimmässä kaupunkistrategiassa linjataan, että “Keskusta-alueen ulkopuolella panostamme ensisijaisesti sivistyskeskuksiin.” Koko strategiakautena viranhaltijat eivät ole tätä linjausta edistäneet. Sivistyskeskus olisi mielestäni pysyvyyttä tuova ratkaisu niin Itä- kuin Etelä-Porvoossa.

Alueiden suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimisivat samassa paikassa sivistyskeskuksina.

Outi Lankia
aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen
Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä

Kirjoitus on julkaistu 20.1.2026 Uusimaa.fi -mediassa

Lue seuraavaksi

Ikäihmisten hoito ei saa jäädä säästöjen varjoon
Väestömme ikääntyy vauhdilla, ja tämä muutos muuttaa hyvinvointialueen palvelutarvetta pysyvästi. Vaikka taloudellinen tilanne on tiukka, ei ikäihmisten hoidosta voida säästää niin, että seuraukset jäävät kaikkein haavoittuvimpien kannettavaksi. Jokaisella on oikeus turvaan, arvokkuuteen ja hoitoon, joka vastaa heidän todellista tarpeitaan – asuipa ihminen kotona tai ympärivuorokautisen hoivan piirissä.
21.1.2026 / Keski-Uusimaa
Arjen turvallisuutta on vahvistettava
Turvallisuuden tunnettamme ovat viime vuosina heikentäneet monet asiat. Koronapandemia, sodat, hybridivaikuttaminen, maailman ennakoimattomuus sekä ilmaston ääri-ilmiöt ovat näistä valitettavia esimerkkejä. Maamme hallituksen rajut leikkaukset, jotka ovat kohdistuneet erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin, mutta myös yhteiskuntamme palvelujärjestelmään, horjuttavat osaltaan turvallisuuden tunnetta. Lisäksi kansaa jakava, kova retoriikka luo turvattomuuden ilma piiriä.
19.1.2026 / Länsi-Uusimaa
Ihminen edellä myös muutoksessa
Uusi Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän Itä-Uudenmaan Uutiset -lehti 1/2026 kokoaa ajankohtaiset puheenvuorot arjen turvallisuudesta ja varautumisesta, palvelujen saatavuudesta, talouden tasapainottamisesta, potilaan oikeuksista sekä lähipalvelujen tulevaisuudesta. Yhteinen viesti on selkeä: hyvinvointialueen on oltava läsnä ihmisten arjessa ja erityisesti kun muutoksia suunnitellaan ja tehdään.
15.1.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaKoulurauhaa ja luottamusta