Koulurauhaa ja luottamusta

Uudellamaalla väkimäärä kasvaa ja asukasluku on rikkonut 1,8 miljoonan rajan. Yksi kasvukeskuksista on Porvoo, joka on useina vuosina saanut muuttovoittoa lapsiperheistä.

Lapsiperheiden hyvinvointiin liittyy oleellisesti koulu. Viime vuoden lopussa estimme sen, että Linnajoen koulua ja Keskuskoulua ei yhdistetty 1000 oppilaan kouluksi. Koulurauhaa on vaadittu jo pitkään ja taistelut eri alakoulujen lakkauttamista vastaan ovat värittäneet jokaista valtuustokauttani. Olisiko jo aika pysyvyydellä ja luottamuksen rakentamiselle?

Monipuolisuutta kaupunkiimme tuo juuri se, että kouluja on eri puolilla Porvoota. Jokainen voi löytää omannäköisen ja sopivan asuinpaikan. Koulujen sijainnit ovat keskeinen osa kaupunkikehitystä.

”On ollut turhauttavaa, että valtuuston päätöksiä ei viranhaltijoiden taholta ole juuri kunnioitettu”

On ollut turhauttavaa, että valtuuston päätöksiä ei viranhaltijoiden taholta ole juuri kunnioitettu. Lakkauttamisesityksiä on tuotu vuoden välein kuten 2022, 2023 ja 2024. Vuoden 2024 palveluverkkoselvityksessä ehdotettiin jopa Hamarin koulun lakkauttamista.

Ilolan koulun lakkauttamista esitettiin viimeksi syksyllä 2024. Esitys oli, että Ilolan koulu lakkautetaan keväällä 2026. Kaupunginvaltuusto päätti toisin, että mitään kyläkoulua ei lakkauteta vuosina 2025–2027. Kappas taas on asia esillä (UM 17.1.)! Nyt Ilolan koulun lakkautus on verhoiltu sen alle, että jatketaanko vuokrasopimusta.

Ilolaa koskevien vaihtoehtojen tarkastelussa viranhaltijat eivät esitä tutkittavaksi sivistyskeskuksen muodostamista Itäiseen Porvooseen, jonka Sannäs skola ja Ilolan koulu muodostaisivat. Sivistyskeskukset löytyvät Kulloosta ja Hinthaarasta.

Viimeisimmässä kaupunkistrategiassa linjataan, että “Keskusta-alueen ulkopuolella panostamme ensisijaisesti sivistyskeskuksiin.” Koko strategiakautena viranhaltijat eivät ole tätä linjausta edistäneet. Sivistyskeskus olisi mielestäni pysyvyyttä tuova ratkaisu niin Itä- kuin Etelä-Porvoossa.

Alueiden suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimisivat samassa paikassa sivistyskeskuksina.

Outi Lankia
aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen
Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä

Kirjoitus on julkaistu 20.1.2026 Uusimaa.fi -mediassa

Lue seuraavaksi

Hyvinvointialueen valinnat kovenevat – talous ei saa ohittaa ihmistä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustossa käsiteltiin talouden tilannetta ja uudistusohjelman etenemistä. Vaikeat päätökset ovat edessä. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta sen varjolla ei saa rapauttaa palveluiden ydintä.
18.3.2026 / Uutiset
Kun palvelu toimii, elämä toimii – Keusoten on kuunneltava käyttäjiä
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusotessa kuljetuspalvelut ovat monelle asiakkaalle elinehto – mutta käyttäjäkokemukset kertovat, ettei palvelu aina vastaa arjen todellisia tarpeita. Kuljetuspalvelut ovat paitsi lakisääteinen oikeus, myös käytännössä paljolti vammaisten itsenäisen elämän mahdollistava ratkaisu. Ne määrittävät, pääseekö ihminen töihin, luottamustoimiin, harrastuksiin, sukulaisten luo tai ylipäätään osaksi yhteiskuntaa.
16.3.2026 / Keski-Uusimaa
Vierailut avaavat näkymiä palveluiden kehittämiseen
Vierailut palveluiden arkeen tarjoavat päätöksentekijöille tärkeää tietoa siitä, miten hyvinvointialueen palvelut toimivat käytännössä ja missä niiden kehittämistarpeet ovat. Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä tutustui sekä yksityisen terveyspalveluntuottajan toimintaan Tikkurilassa että hyvinvointialueen omaan perheneuvolapalveluun, jossa keskiössä on nuorten psykososiaalinen tuki ja perheiden hyvinvointi.
13.3.2026 / Uutiset
EtusivuItä-UusimaaKoulurauhaa ja luottamusta