Unohtuuko maaseutu digipalvelujen varjoon?

Itä-Uusimaa on suhteellisen pieni alue, mutta siihen kuuluu paljon maaseutua, jossa liikkuminen on mahdotonta ilman omaa autoa. Digitalisaatio ja henkilökohtaiset terveyspalvelut ovat tervetulleita uudistuksia: ne helpottavat arkea ja tuovat palvelut lähemmäs ihmisiä. Mutta ne eivät saa johtaa perinteisten fyysisten lähipalvelujen täydelliseen alasajoon. Myös kriisitilanteisiin varautuminen ja turvallisuus edellyttävät hyvinvointialueen läsnä-oloa jokaisessa kunnassa.

Terveyspalvelut murroksessa

Perinteisesti lähipalvelu on tarkoittanut fyysistä paikkaa, kuten terveyskeskusta. Nyt digitalisaatio, tekoäly ja yksilölliset mittalaitteet muuttavat käsitystä palvelusta: se ei odota jossain tietyssä paikassa, vaan se tulee ihmisten luo – kotiin ja mobiililaitteisiin.

Etävastaanotot, mobiilisovellukset ja älylaitteet, jotka välittävät tietoa suoraan hoitohenkilökunnalle, parantavat hoidon saavutettavuutta ja mahdollistavat ennakoivan hoidon. Tekoäly vahvistaa tätä kehitystä entisestään.

Asiakkaan kannalta olennaista on, että hän voi itse valita, mitä palvelua käyttää. Siksi lähipalvelun mahdollisuus tulee säilyttää myös niissä kunnissa, jotka menettävät terveyskeskuksensa. Tätä tukee myös se, että kotisairaanhoito ja kotikäynnit ovat osa lähipalvelua myös jatkossa.

Lähipalvelu 2.0

Itä-Uudenmaan pieniin kuntiin – Myrskylään, Pukkilaan ja Lapinjärvelle – tuodaan tällä hetkellä osa palveluista kiertävinä. Nyt kiertäviä palveluja ollaan lakkauttamassa. Se on lyhytnäköistä, koska tarkkaa suunnitelmaa korvaavista palveluista ei vielä ole.

Hyvinvointialueen läsnäolo tulee säilyttää kaikissa alueen kunnissa tavalla tai toisella. Voidaan puhua vaikkapa terveyspisteestä. Jos alue ei näy arjessa, kuntalaisten kokemus turvallisuudesta ja luottamus oman alueensa terveydenhuoltoon heikkenee. Sitä paitsi, jos hoitoon hakeutuminen vaikeutuu, niin kustannuksia tulee lisää jonnekin muualle.

Hyvinvointialueen tulisi tehdä palvelulupaus niille kunnille, jotka ovat menettäneet tai menettämässä terveysasemansa. Palvelulupauksessa palveluiden kokonaisuus ja terveyspisteiden toiminta pitää määritellä yhteistyössä kuntien kanssa.

Terhi Tikkala
aluevaltuutettu
varautuminen ja turvallisuus-lautakunnan jäsen
Itä-Uusimaa

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan (Marjut Frantsi-Lankia, Matti Korkiakoski, Kristian Forsman).

Lue seuraavaksi

Kotivara tuo turvaa arkeen – varautuminen kuuluu kaikille
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmän edustajat Timo Laaninen ja Inna Kallioinen nostivat Keravalla vappujuhlassa esiin teeman, joka koskettaa jokaista kotitaloutta: arjen varautuminen ja turvallisuus.
4.5.2026 / Itä-Uusimaa
Huonoja uutisia sairaille ja vähävaraisille
Maan hallitus on viime viikon kehysriihessään päättänyt taas uusista sosiaali- ja terveydenhuollon heikennyksistä ja asiakasmaksujen korotuksista yli 200 milj. euron edestä. Samalla hallitus päätti laajentaa 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, minkä on arvioitu maksavan 80–90 milj. euroa vuosittain. Se on tuki yksityisille terveyspalveluille ja kohdentaa verovaroja kansanterveyden näkökulmasta tehottomasti ja eriarvostavasti. Ensimmäisten selvitysten mukaan kokeilusta ovat hyötyneet pääosin hyvätuloiset kaupunkilaiset. Itse ainakin toivoisin veroeurojeni kohdistamista eniten tuen tarpeessa oleville!
29.4.2026 / Länsi-Uusimaa
Palvelut, jotka toimivat – Pulssi 2026 kokoaa hyvinvointialueen suunnan
Uusi Vantaan ja Keravan Keskustan aluevaltuustoryhmän Pulssi-lehti 2026 kokoaa ajankohtaiset puheenvuorot talouden tasapainottamisesta, palvelujen saatavuudesta, nuorten tukemisesta, ikääntyneiden hoidosta sekä arjen turvallisuudesta. Yhteinen viesti on selkeä: palveluja on uudistettava vastuullisesti, mutta ihmistä unohtamatta.
28.4.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaUnohtuuko maaseutu digipalvelujen varjoon?