Koulurauhaa ja luottamusta

Uudellamaalla väkimäärä kasvaa ja asukasluku on rikkonut 1,8 miljoonan rajan. Yksi kasvukeskuksista on Porvoo, joka on useina vuosina saanut muuttovoittoa lapsiperheistä.

Lapsiperheiden hyvinvointiin liittyy oleellisesti koulu. Viime vuoden lopussa estimme sen, että Linnajoen koulua ja Keskuskoulua ei yhdistetty 1000 oppilaan kouluksi. Koulurauhaa on vaadittu jo pitkään ja taistelut eri alakoulujen lakkauttamista vastaan ovat värittäneet jokaista valtuustokauttani. Olisiko jo aika pysyvyydellä ja luottamuksen rakentamiselle?

Monipuolisuutta kaupunkiimme tuo juuri se, että kouluja on eri puolilla Porvoota. Jokainen voi löytää omannäköisen ja sopivan asuinpaikan. Koulujen sijainnit ovat keskeinen osa kaupunkikehitystä.

”On ollut turhauttavaa, että valtuuston päätöksiä ei viranhaltijoiden taholta ole juuri kunnioitettu”

On ollut turhauttavaa, että valtuuston päätöksiä ei viranhaltijoiden taholta ole juuri kunnioitettu. Lakkauttamisesityksiä on tuotu vuoden välein kuten 2022, 2023 ja 2024. Vuoden 2024 palveluverkkoselvityksessä ehdotettiin jopa Hamarin koulun lakkauttamista.

Ilolan koulun lakkauttamista esitettiin viimeksi syksyllä 2024. Esitys oli, että Ilolan koulu lakkautetaan keväällä 2026. Kaupunginvaltuusto päätti toisin, että mitään kyläkoulua ei lakkauteta vuosina 2025–2027. Kappas taas on asia esillä (UM 17.1.)! Nyt Ilolan koulun lakkautus on verhoiltu sen alle, että jatketaanko vuokrasopimusta.

Ilolaa koskevien vaihtoehtojen tarkastelussa viranhaltijat eivät esitä tutkittavaksi sivistyskeskuksen muodostamista Itäiseen Porvooseen, jonka Sannäs skola ja Ilolan koulu muodostaisivat. Sivistyskeskukset löytyvät Kulloosta ja Hinthaarasta.

Viimeisimmässä kaupunkistrategiassa linjataan, että “Keskusta-alueen ulkopuolella panostamme ensisijaisesti sivistyskeskuksiin.” Koko strategiakautena viranhaltijat eivät ole tätä linjausta edistäneet. Sivistyskeskus olisi mielestäni pysyvyyttä tuova ratkaisu niin Itä- kuin Etelä-Porvoossa.

Alueiden suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimisivat samassa paikassa sivistyskeskuksina.

Outi Lankia
aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen
Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä

Kirjoitus on julkaistu 20.1.2026 Uusimaa.fi -mediassa

Lue seuraavaksi

Vaikea vuosi, mutta paljon myös onnistumisia
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosi 2025 oli taloudellisesti vaikea. Alijäämä kasvoi ennakoitua suuremmaksi ja alue joutui arviointimenettelyyn. Samalla arviointikertomus ja tilinpäätös osoittavat, että palvelut toimivat pääosin hyvin, hoidon jatkuvuudessa ja digipalveluissa edistyttiin sekä toimintakulujen kasvu saatiin pidettyä poikkeuksellisen maltillisena. Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman korosti kesäkuun aluevaltuuston ryhmäpuheenvuorossaan, että tulevien vuosien suurin haaste on yhdistää talouden tasapainottaminen toimiviin palveluihin ja vahvaan perusterveydenhuoltoon.
24.6.2026 / Itä-Uusimaa
Arviointikertomus muistuttaa: palvelujen kehittämistyö ei ole vielä valmis
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ensimmäinen valtuustokausi on ollut suurten muutosten aikaa. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus osoittaa, että talouden vakauttamisessa ja organisaation rakentamisessa on onnistuttu, mutta samalla se muistuttaa, että palvelujen saatavuuden, henkilöstön hyvinvoinnin ja asukkaiden arjessa näkyvien parannusten eteen on tehtävä edelleen määrätietoista työtä.
24.6.2026 / Länsi-Uusimaa
Lakisääteinen minimi ei saa olla tosiasiallinen maksimi hoitajamitoituksessa
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa käytiin keskustelua ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksesta. Keskustan aluevaltuutettu Terhi Tikkala käytti asiasta puheenvuoron, jossa hän korosti riittävän henkilöstömäärän merkitystä niin hoivan laadulle, asiakasturvallisuudelle kuin henkilöstön työssä jaksamiselle.
23.6.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaKoulurauhaa ja luottamusta