Koulurauhaa ja luottamusta

Uudellamaalla väkimäärä kasvaa ja asukasluku on rikkonut 1,8 miljoonan rajan. Yksi kasvukeskuksista on Porvoo, joka on useina vuosina saanut muuttovoittoa lapsiperheistä.

Lapsiperheiden hyvinvointiin liittyy oleellisesti koulu. Viime vuoden lopussa estimme sen, että Linnajoen koulua ja Keskuskoulua ei yhdistetty 1000 oppilaan kouluksi. Koulurauhaa on vaadittu jo pitkään ja taistelut eri alakoulujen lakkauttamista vastaan ovat värittäneet jokaista valtuustokauttani. Olisiko jo aika pysyvyydellä ja luottamuksen rakentamiselle?

Monipuolisuutta kaupunkiimme tuo juuri se, että kouluja on eri puolilla Porvoota. Jokainen voi löytää omannäköisen ja sopivan asuinpaikan. Koulujen sijainnit ovat keskeinen osa kaupunkikehitystä.

”On ollut turhauttavaa, että valtuuston päätöksiä ei viranhaltijoiden taholta ole juuri kunnioitettu”

On ollut turhauttavaa, että valtuuston päätöksiä ei viranhaltijoiden taholta ole juuri kunnioitettu. Lakkauttamisesityksiä on tuotu vuoden välein kuten 2022, 2023 ja 2024. Vuoden 2024 palveluverkkoselvityksessä ehdotettiin jopa Hamarin koulun lakkauttamista.

Ilolan koulun lakkauttamista esitettiin viimeksi syksyllä 2024. Esitys oli, että Ilolan koulu lakkautetaan keväällä 2026. Kaupunginvaltuusto päätti toisin, että mitään kyläkoulua ei lakkauteta vuosina 2025–2027. Kappas taas on asia esillä (UM 17.1.)! Nyt Ilolan koulun lakkautus on verhoiltu sen alle, että jatketaanko vuokrasopimusta.

Ilolaa koskevien vaihtoehtojen tarkastelussa viranhaltijat eivät esitä tutkittavaksi sivistyskeskuksen muodostamista Itäiseen Porvooseen, jonka Sannäs skola ja Ilolan koulu muodostaisivat. Sivistyskeskukset löytyvät Kulloosta ja Hinthaarasta.

Viimeisimmässä kaupunkistrategiassa linjataan, että “Keskusta-alueen ulkopuolella panostamme ensisijaisesti sivistyskeskuksiin.” Koko strategiakautena viranhaltijat eivät ole tätä linjausta edistäneet. Sivistyskeskus olisi mielestäni pysyvyyttä tuova ratkaisu niin Itä- kuin Etelä-Porvoossa.

Alueiden suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimisivat samassa paikassa sivistyskeskuksina.

Outi Lankia
aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen
Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä

Kirjoitus on julkaistu 20.1.2026 Uusimaa.fi -mediassa

Lue seuraavaksi

Puheenvuoroilla vahvistetaan keskustalaista demokratiaa
Keskustan 120-vuotisjuhlapuoluekokous kokosi viikonloppuna Tampereelle tuhansia keskustalaisia eri puolilta Suomea linjaamaan puolueen tulevaisuutta, käymään laajaa poliittista keskustelua Suomen suunnasta ja valmistautumaan kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja. Kolmipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin puolueen ohjelmia sekä tehtiin henkilövalintoja.
10.6.2026 / Itä-Uusimaa
Varautuminen on jokaisen asia
Pari viikkoa sitten monet meistä heräsivät droonista kertovaan vaaratiedotteeseen. Osa sai viestin sosiaalisesta mediasta, osa vasta työ- tai opiskelupaikkaan päästyään. Koko Suomi kuhisi siitä, miten tilanne olisi tosiasiassa pitänyt hoitaa. Tämä oli varautumisen näkökulmasta parasta, mitä maan, kuntien kuin yksilöiden ja yhteisöjenkin kannalta saattoi tapahtua.
9.6.2026 / Länsi-Uusimaa
Valtuustot tarvitaan ja vaalit
Hyvinvointialueiden vaalit ovat jääneet äänestäjille hieman vieraiksi. Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 2022 äänestysprosentti oli 47,5. Viime vuonna vaalit järjestettiin yhdessä kuntavaalien kanssa, mutta niissäkin vain 51,7 prosenttia ääni oikeutetuista jätti uurnaan aluevaalien kupongin. Jotkut poliitikot ovat jo ehdottaneet aluevaalien perumista alhaisen äänestysaktiivisuuden ja hyvinvointialueiden rajatun vallan vuoksi.
8.6.2026 / Uutiset
EtusivuItä-UusimaaKoulurauhaa ja luottamusta