Koulurauhaa ja luottamusta

Uudellamaalla väkimäärä kasvaa ja asukasluku on rikkonut 1,8 miljoonan rajan. Yksi kasvukeskuksista on Porvoo, joka on useina vuosina saanut muuttovoittoa lapsiperheistä.

Lapsiperheiden hyvinvointiin liittyy oleellisesti koulu. Viime vuoden lopussa estimme sen, että Linnajoen koulua ja Keskuskoulua ei yhdistetty 1000 oppilaan kouluksi. Koulurauhaa on vaadittu jo pitkään ja taistelut eri alakoulujen lakkauttamista vastaan ovat värittäneet jokaista valtuustokauttani. Olisiko jo aika pysyvyydellä ja luottamuksen rakentamiselle?

Monipuolisuutta kaupunkiimme tuo juuri se, että kouluja on eri puolilla Porvoota. Jokainen voi löytää omannäköisen ja sopivan asuinpaikan. Koulujen sijainnit ovat keskeinen osa kaupunkikehitystä.

”On ollut turhauttavaa, että valtuuston päätöksiä ei viranhaltijoiden taholta ole juuri kunnioitettu”

On ollut turhauttavaa, että valtuuston päätöksiä ei viranhaltijoiden taholta ole juuri kunnioitettu. Lakkauttamisesityksiä on tuotu vuoden välein kuten 2022, 2023 ja 2024. Vuoden 2024 palveluverkkoselvityksessä ehdotettiin jopa Hamarin koulun lakkauttamista.

Ilolan koulun lakkauttamista esitettiin viimeksi syksyllä 2024. Esitys oli, että Ilolan koulu lakkautetaan keväällä 2026. Kaupunginvaltuusto päätti toisin, että mitään kyläkoulua ei lakkauteta vuosina 2025–2027. Kappas taas on asia esillä (UM 17.1.)! Nyt Ilolan koulun lakkautus on verhoiltu sen alle, että jatketaanko vuokrasopimusta.

Ilolaa koskevien vaihtoehtojen tarkastelussa viranhaltijat eivät esitä tutkittavaksi sivistyskeskuksen muodostamista Itäiseen Porvooseen, jonka Sannäs skola ja Ilolan koulu muodostaisivat. Sivistyskeskukset löytyvät Kulloosta ja Hinthaarasta.

Viimeisimmässä kaupunkistrategiassa linjataan, että “Keskusta-alueen ulkopuolella panostamme ensisijaisesti sivistyskeskuksiin.” Koko strategiakautena viranhaltijat eivät ole tätä linjausta edistäneet. Sivistyskeskus olisi mielestäni pysyvyyttä tuova ratkaisu niin Itä- kuin Etelä-Porvoossa.

Alueiden suomen- ja ruotsinkieliset koulut toimisivat samassa paikassa sivistyskeskuksina.

Outi Lankia
aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen
Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä

Kirjoitus on julkaistu 20.1.2026 Uusimaa.fi -mediassa

Lue seuraavaksi

Palvelulupaus kunnille ilman terveysasemaa – aloite vahvistamaan luottamusta palveluihin
Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu Terhi Tikkala jätti 11.2.2026 aluevaltuustossa valtuustoaloitteen palvelulupauksen laatimisesta niille kunnille, joilla ei ole omaa terveysasemaa. Laajasti valtuutettujen tukema aloite pohjautuu Keskustan ryhmän aiempaan talousarvioaloitteeseen ja tähtää kuntalaisten luottamuksen vahvistamiseen sekä selkeän näkymän luomiseen tuleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin erityisesti pienissä kunnissa.
18.2.2026 / Itä-Uusimaa
Lapsissa tulevaisuus, vanhuksille arvokas vanhuus
Olen ensimmäisellä kaudellani aluevaltuustossa ja huomannut organisaation olevan ison, raskaan ja rahaa vievän. Talouden tasapainottamistoimista huolimatta tämäkin vuosi painuu miinukselle, vaikka hoitajamitoitukset on viety äärimmilleen, jopa lakisääteistä tasoa hipoen. Toimipisteitä on suljettu ja yhdistetty. Valitettavasti heikennyksiä joudutaan tekemään jatkuvasti.
17.2.2026 / Keski-Uusimaa
Kiitos pelastajat hyvinvointialueemme
Pelastajat ovat arjen turvallisuuden näkymättömiä varmistajia – paikalla silloin, kun apua tarvitaan kiireellisimmin. Länsi-Uudenmaan laajalla hyvinvointialueella pelastustoimi kantaa vastuuta niin onnettomuuksien ehkäisystä, kriisivalmiudesta kuin ihmisten turvallisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirjoituksessaan aluevaltuutettu Maritta Wasström muistuttaa, miksi pelastustoimen merkitystä ei saa unohtaa sote-uudistuksen jälkeen eikä pitää itsestäänselvyytenä.
16.2.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaKoulurauhaa ja luottamusta