Unohtuuko maaseutu digipalvelujen varjoon?

Itä-Uusimaa on suhteellisen pieni alue, mutta siihen kuuluu paljon maaseutua, jossa liikkuminen on mahdotonta ilman omaa autoa. Digitalisaatio ja henkilökohtaiset terveyspalvelut ovat tervetulleita uudistuksia: ne helpottavat arkea ja tuovat palvelut lähemmäs ihmisiä. Mutta ne eivät saa johtaa perinteisten fyysisten lähipalvelujen täydelliseen alasajoon. Myös kriisitilanteisiin varautuminen ja turvallisuus edellyttävät hyvinvointialueen läsnä-oloa jokaisessa kunnassa.

Terveyspalvelut murroksessa

Perinteisesti lähipalvelu on tarkoittanut fyysistä paikkaa, kuten terveyskeskusta. Nyt digitalisaatio, tekoäly ja yksilölliset mittalaitteet muuttavat käsitystä palvelusta: se ei odota jossain tietyssä paikassa, vaan se tulee ihmisten luo – kotiin ja mobiililaitteisiin.

Etävastaanotot, mobiilisovellukset ja älylaitteet, jotka välittävät tietoa suoraan hoitohenkilökunnalle, parantavat hoidon saavutettavuutta ja mahdollistavat ennakoivan hoidon. Tekoäly vahvistaa tätä kehitystä entisestään.

Asiakkaan kannalta olennaista on, että hän voi itse valita, mitä palvelua käyttää. Siksi lähipalvelun mahdollisuus tulee säilyttää myös niissä kunnissa, jotka menettävät terveyskeskuksensa. Tätä tukee myös se, että kotisairaanhoito ja kotikäynnit ovat osa lähipalvelua myös jatkossa.

Lähipalvelu 2.0

Itä-Uudenmaan pieniin kuntiin – Myrskylään, Pukkilaan ja Lapinjärvelle – tuodaan tällä hetkellä osa palveluista kiertävinä. Nyt kiertäviä palveluja ollaan lakkauttamassa. Se on lyhytnäköistä, koska tarkkaa suunnitelmaa korvaavista palveluista ei vielä ole.

Hyvinvointialueen läsnäolo tulee säilyttää kaikissa alueen kunnissa tavalla tai toisella. Voidaan puhua vaikkapa terveyspisteestä. Jos alue ei näy arjessa, kuntalaisten kokemus turvallisuudesta ja luottamus oman alueensa terveydenhuoltoon heikkenee. Sitä paitsi, jos hoitoon hakeutuminen vaikeutuu, niin kustannuksia tulee lisää jonnekin muualle.

Hyvinvointialueen tulisi tehdä palvelulupaus niille kunnille, jotka ovat menettäneet tai menettämässä terveysasemansa. Palvelulupauksessa palveluiden kokonaisuus ja terveyspisteiden toiminta pitää määritellä yhteistyössä kuntien kanssa.

Terhi Tikkala
aluevaltuutettu
varautuminen ja turvallisuus-lautakunnan jäsen
Itä-Uusimaa

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan (Marjut Frantsi-Lankia, Matti Korkiakoski, Kristian Forsman).

Lue seuraavaksi

Koulurauhaa ja luottamusta
Lapsiperheiden hyvinvointiin liittyy oleellisesti koulu. Viime vuoden lopussa estimme sen, että Linnajoen koulua ja Keskuskoulua ei yhdistetty 1000 oppilaan kouluksi. Koulurauhaa on vaadittu jo pitkään ja taistelut eri alakoulujen lakkauttamista vastaan ovat värittäneet jokaista valtuustokauttani. Olisiko jo aika pysyvyydellä ja luottamuksen rakentamiselle?
22.1.2026 / Itä-Uusimaa
Ikäihmisten hoito ei saa jäädä säästöjen varjoon
Väestömme ikääntyy vauhdilla, ja tämä muutos muuttaa hyvinvointialueen palvelutarvetta pysyvästi. Vaikka taloudellinen tilanne on tiukka, ei ikäihmisten hoidosta voida säästää niin, että seuraukset jäävät kaikkein haavoittuvimpien kannettavaksi. Jokaisella on oikeus turvaan, arvokkuuteen ja hoitoon, joka vastaa heidän todellista tarpeitaan – asuipa ihminen kotona tai ympärivuorokautisen hoivan piirissä.
21.1.2026 / Keski-Uusimaa
Arjen turvallisuutta on vahvistettava
Turvallisuuden tunnettamme ovat viime vuosina heikentäneet monet asiat. Koronapandemia, sodat, hybridivaikuttaminen, maailman ennakoimattomuus sekä ilmaston ääri-ilmiöt ovat näistä valitettavia esimerkkejä. Maamme hallituksen rajut leikkaukset, jotka ovat kohdistuneet erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin, mutta myös yhteiskuntamme palvelujärjestelmään, horjuttavat osaltaan turvallisuuden tunnetta. Lisäksi kansaa jakava, kova retoriikka luo turvattomuuden ilma piiriä.
19.1.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaUnohtuuko maaseutu digipalvelujen varjoon?