Omalääkäri tuo turvaa ja säästöjä – oppia Norjan mallista

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitus vieraili hiljattain Oslossa tutustumassa Norjan kuuluisaan omalääkärijärjestelmään (Fastlege). Matka antoi tärkeää perspektiiviä siihen, ettei perusterveydenhuollon pelastaminen ole kiinni pelkästään rahasta, vaan ennen kaikkea rakenteista ja hoidon jatkuvuudesta.

Suomen sote-keskustelussa puhutaan usein omalääkärimallista, mutta Norjan todellisuus on huomattavasti syvällisempi ja yrittäjävetoisempi kuin meillä Suomessa tähän asti nähdyt kokeilut. Hyvinvointialueilla meidän on nyt uskallettava katsoa ennakkoluulottomasti, mitä voisimme naapuriltamme oppia.

Yrittäjyys on voimavara

Norjassa perusterveydenhuollon lääkärit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia. He vastaavat itse toimitiloistaan, laitteistaan ja tukihenkilöstöstään. Kunta ei tarjoa puitteita valmiina, vaan ostaa lääkäriltä kokonaisvaltaisen palvelun. Tämä malli luo lääkärille vahvan sitoutumisen omaan potilaslistaan ja klinikkaan. Se karsii turhaa byrokratiaa ja kannustaa hoitamaan asiat kerralla kuntoon.

Jatkuvuus on hoidon ydinarvo

Norjassa 99 prosenttia asukkaista on listautunut omalle lääkärilleen. Kun lääkäri tuntee potilaansa elämäntilanteen ja sairaushistorian vuosien ajalta, diagnosointi nopeutuu ja turhat tutkimukset vähenevät. Tämä ei ole vain inhimillistä, vaan myös taloudellisesti järkevää: jatkuvuus vähentää kalliin erikoissairaanhoidon ja päivystyksen kuormitusta.

Vastuu kantaa virka-ajan yli

Norjan mallissa omalääkärisyys ei ole vain ”kiireetöntä vastaanottoaikaa”. Lääkärit on velvoitettu osallistumaan säännöllisesti ilta- ja viikonloppupäivystyksiin. Tämä takaa sen, että ammattitaito säilyy laajana ja potilaat saavat apua silloinkin, kun terveysaseman ovi on muuten kiinni.

Meillä Suomessa on herätty siihen, että ”tulipalojen sammuttaminen” ja jatkuvasti vaihtuvat vuokralääkärit tulevat kalliiksi ja heikentävät hoidon laatua. Hyvinvointialueiden on nyt tartuttava toimeen ja luotava malleja, joissa lääkäri voi aidosti asettua alueelle, tuntea potilaansa ja kantaa vastuuta heidän hyvinvoinnistaan pitkäjänteisesti.

Norjalaiset kollegat olivat hyvin kiinnostuneita Suomen laajasta sote-uudistuksesta, mutta samalla vierailu muistutti, että suurten hallinnollisten rakenteiden keskellä tärkein kohtaaminen tapahtuu edelleen lääkärin ja potilaan välillä. Siihen kohtaamiseen meidän on panostettava, jos haluamme rakentaa kestävän ja ihmisläheisen terveydenhuollon.

Tommi Halkosaari
aluevaltuutettu
aluehallituksen jäsen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Espoo

Lue seuraavaksi

Kotivara tuo turvaa arkeen – varautuminen kuuluu kaikille
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmän edustajat Timo Laaninen ja Inna Kallioinen nostivat Keravalla vappujuhlassa esiin teeman, joka koskettaa jokaista kotitaloutta: arjen varautuminen ja turvallisuus.
4.5.2026 / Itä-Uusimaa
Huonoja uutisia sairaille ja vähävaraisille
Maan hallitus on viime viikon kehysriihessään päättänyt taas uusista sosiaali- ja terveydenhuollon heikennyksistä ja asiakasmaksujen korotuksista yli 200 milj. euron edestä. Samalla hallitus päätti laajentaa 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, minkä on arvioitu maksavan 80–90 milj. euroa vuosittain. Se on tuki yksityisille terveyspalveluille ja kohdentaa verovaroja kansanterveyden näkökulmasta tehottomasti ja eriarvostavasti. Ensimmäisten selvitysten mukaan kokeilusta ovat hyötyneet pääosin hyvätuloiset kaupunkilaiset. Itse ainakin toivoisin veroeurojeni kohdistamista eniten tuen tarpeessa oleville!
29.4.2026 / Länsi-Uusimaa
Palvelut, jotka toimivat – Pulssi 2026 kokoaa hyvinvointialueen suunnan
Uusi Vantaan ja Keravan Keskustan aluevaltuustoryhmän Pulssi-lehti 2026 kokoaa ajankohtaiset puheenvuorot talouden tasapainottamisesta, palvelujen saatavuudesta, nuorten tukemisesta, ikääntyneiden hoidosta sekä arjen turvallisuudesta. Yhteinen viesti on selkeä: palveluja on uudistettava vastuullisesti, mutta ihmistä unohtamatta.
28.4.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaOmalääkäri tuo turvaa ja säästöjä – oppia Norjan mallista