Omalääkäri tuo turvaa ja säästöjä – oppia Norjan mallista

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitus vieraili hiljattain Oslossa tutustumassa Norjan kuuluisaan omalääkärijärjestelmään (Fastlege). Matka antoi tärkeää perspektiiviä siihen, ettei perusterveydenhuollon pelastaminen ole kiinni pelkästään rahasta, vaan ennen kaikkea rakenteista ja hoidon jatkuvuudesta.

Suomen sote-keskustelussa puhutaan usein omalääkärimallista, mutta Norjan todellisuus on huomattavasti syvällisempi ja yrittäjävetoisempi kuin meillä Suomessa tähän asti nähdyt kokeilut. Hyvinvointialueilla meidän on nyt uskallettava katsoa ennakkoluulottomasti, mitä voisimme naapuriltamme oppia.

Yrittäjyys on voimavara

Norjassa perusterveydenhuollon lääkärit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia. He vastaavat itse toimitiloistaan, laitteistaan ja tukihenkilöstöstään. Kunta ei tarjoa puitteita valmiina, vaan ostaa lääkäriltä kokonaisvaltaisen palvelun. Tämä malli luo lääkärille vahvan sitoutumisen omaan potilaslistaan ja klinikkaan. Se karsii turhaa byrokratiaa ja kannustaa hoitamaan asiat kerralla kuntoon.

Jatkuvuus on hoidon ydinarvo

Norjassa 99 prosenttia asukkaista on listautunut omalle lääkärilleen. Kun lääkäri tuntee potilaansa elämäntilanteen ja sairaushistorian vuosien ajalta, diagnosointi nopeutuu ja turhat tutkimukset vähenevät. Tämä ei ole vain inhimillistä, vaan myös taloudellisesti järkevää: jatkuvuus vähentää kalliin erikoissairaanhoidon ja päivystyksen kuormitusta.

Vastuu kantaa virka-ajan yli

Norjan mallissa omalääkärisyys ei ole vain ”kiireetöntä vastaanottoaikaa”. Lääkärit on velvoitettu osallistumaan säännöllisesti ilta- ja viikonloppupäivystyksiin. Tämä takaa sen, että ammattitaito säilyy laajana ja potilaat saavat apua silloinkin, kun terveysaseman ovi on muuten kiinni.

Meillä Suomessa on herätty siihen, että ”tulipalojen sammuttaminen” ja jatkuvasti vaihtuvat vuokralääkärit tulevat kalliiksi ja heikentävät hoidon laatua. Hyvinvointialueiden on nyt tartuttava toimeen ja luotava malleja, joissa lääkäri voi aidosti asettua alueelle, tuntea potilaansa ja kantaa vastuuta heidän hyvinvoinnistaan pitkäjänteisesti.

Norjalaiset kollegat olivat hyvin kiinnostuneita Suomen laajasta sote-uudistuksesta, mutta samalla vierailu muistutti, että suurten hallinnollisten rakenteiden keskellä tärkein kohtaaminen tapahtuu edelleen lääkärin ja potilaan välillä. Siihen kohtaamiseen meidän on panostettava, jos haluamme rakentaa kestävän ja ihmisläheisen terveydenhuollon.

Tommi Halkosaari
aluevaltuutettu
aluehallituksen jäsen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Espoo

Lue seuraavaksi

Puheenvuoroilla vahvistetaan keskustalaista demokratiaa
Keskustan 120-vuotisjuhlapuoluekokous kokosi viikonloppuna Tampereelle tuhansia keskustalaisia eri puolilta Suomea linjaamaan puolueen tulevaisuutta, käymään laajaa poliittista keskustelua Suomen suunnasta ja valmistautumaan kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja. Kolmipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin puolueen ohjelmia sekä tehtiin henkilövalintoja.
10.6.2026 / Itä-Uusimaa
Varautuminen on jokaisen asia
Pari viikkoa sitten monet meistä heräsivät droonista kertovaan vaaratiedotteeseen. Osa sai viestin sosiaalisesta mediasta, osa vasta työ- tai opiskelupaikkaan päästyään. Koko Suomi kuhisi siitä, miten tilanne olisi tosiasiassa pitänyt hoitaa. Tämä oli varautumisen näkökulmasta parasta, mitä maan, kuntien kuin yksilöiden ja yhteisöjenkin kannalta saattoi tapahtua.
9.6.2026 / Länsi-Uusimaa
Valtuustot tarvitaan ja vaalit
Hyvinvointialueiden vaalit ovat jääneet äänestäjille hieman vieraiksi. Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 2022 äänestysprosentti oli 47,5. Viime vuonna vaalit järjestettiin yhdessä kuntavaalien kanssa, mutta niissäkin vain 51,7 prosenttia ääni oikeutetuista jätti uurnaan aluevaalien kupongin. Jotkut poliitikot ovat jo ehdottaneet aluevaalien perumista alhaisen äänestysaktiivisuuden ja hyvinvointialueiden rajatun vallan vuoksi.
8.6.2026 / Uutiset
EtusivuLänsi-UusimaaOmalääkäri tuo turvaa ja säästöjä – oppia Norjan mallista