Takamatkalta tasapainoon

Keusoten uutta valtuustokautta on nyt reilu puoli vuotta takana. Alue lähti valtuustokauteen haastavasta tilanteesta ja mittavalta takamatkalta moneen muuhun alueeseen verrattuna. Alijäämää kahdelta edelliseltä vuodelta oli kertynyt molemmilta käytännössä sama määrä, noin 66 miljoonaa euroa. Se oli siis se määrä, jonka koneisto lähtökohtaisesti kulutti enemmän kuin sille oli rahoitusta.

Koska edellisellä kaudella tilannetta ei onnistuttu sopeuttamaan riittävästi, korjausliike jäi pääosin tämän valtuustokauden tehtäväksi. Menneitä on turha harmitella ja kannattaakin keskittyä siihen, mitä voimme tehdä nyt. Vuodelle 2026 budjetoimmekin jo ylijäämää ja matka kohti kertyneiden alijäämien kattamista – ja samalla talouden tasapainoa – on alkanut.

Palveluiden järjestämisessä Keusote on sen sijaan onnistunut parantamaan menoaan. Tätä kirjoittaessa lakisääteiset hoitoon pääsyn määräajat toteutuvat ja suun terveydenhuollon jonotkin on purettu. Suurin haasteemme palveluiden järjestämisessä on palveluasumisen heikko tilanne, esimerkiksi ikääntyneiden asumispalvelujen jonot ovat useamman kuukauden mittaisia. Tässä meillä on selvä parantamisen paikka. Myös monia muita yksittäisiä epäkohtia edelleen löytyy. Tärkeintä on kuitenkin hahmottaa oikea kokonaiskuva.

Alueemme keskeisin ongelma on sen vaikea taloudellinen tilanne, joka vaatii mittavia sopeutustoimia. Kun katsomme asiaa laajemmin, joudumme toteamaan, että koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vakavan paikan edessä. Yksin sotekustannusten kasvu on voimakkaampaa kuin BKT:n kasvu. Meillä on siis julkisessa taloudessa valtava ja vaikeutuva haaste. Kaikille hyvinä talouskasvun vuosina kehitetyille palveluille ei enää nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tahdo riittää rahoitusta. Emme voi myöskään jättää laskua tulevien sukupolvien maksettavaksi. Tämä epämiellyttävä totuus on kyettävä sanomaan ääneen, sillä se on ensimmäinen mahdollisuus käänteeseen. Valoisa puoli
asiassa on se, että ratkaisun avaimet ovat edelleen omissa käsissämme.

”Yhteiskunnan solidaarisuutta mitataan vaikeina aikoina.”

Keusotessa teemme osaltamme työtä näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Aktiivisesti etsimällä voidaan palveluita järjestää uudella tavalla, tehokkaammin ja vaikuttavammin. Ilahduttavaa on se, että paljon uutta on jo nyt löydetty. Yhteiskunnan solidaarisuutta mitataan vaikeina aikoina. Erityisen tärkeää on kuulla heitä, jotka eivät itse pysty pitämään itsestään ääntä. Koko ajan kaikessa toiminnassa tuleekin pitää mielessä se, miksi teemme tätä työtä: ihmisten ja heidän hyvinvointinsa vuoksi.

Antti Heikkilä
aluevaltuutettu
aluehallituksen jäsen
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Tuusula

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan: Marjut Frantsi-Lankia (Länsi-Uusimaa), Matti Korkiakoski (Keski-Uusimaa), Kristian Forsman (Itä-Uusimaa).