Uskallammeko vanheta?

6.3.2026

Mediahuomiota saaneet vanhusten kuolemat hoivakodeissa ovat pelottavaa kuultavaa hoivan laadusta. Hoitajat ja hoidosta vastuussa olevat lähiesihenkilöt väsyvät valitusten ja päällekkäisen valvonnan alle.

Hoitajat vaativat palaamista 0,7 hoitajamitoitukseen ja osastoilla työskentelevän (siistijät ja keittiötyöntekijät) henkilöstön olisi voitava tarvittaessa olla täydentävänä apuna. Kun viimeisiä kuukausiaan elävä, usein omia toimiaan hallitsematon asukas on liikkeelle lähtiessään vaaraksi sekä itselleen että muille kaatuessaan väärässä paikassa, ovat turvaavat rajoittamistoimet oltava mahdollisia hyvään hoitokäytäntöön kuuluvina.

Hyvinvointialueet ovat lakkauttaneet hoivakoteja ja keskittäneet palvelutarjontaansa keskuskaupunkeihin. Myös päinvastainen suunta täytyy olla mahdollista asukkaiden ja heidän omaistensa matkustamisen kohtuullistamiseksi.

Vaikka valtion SOTE menot kasvavat, joudumme kysymään tämän vaihtoehtoisen mallin vaikutuksia. Jos valtionrahoitus hyvinvointialueille olisi mahdollistanut hoitohenkilöstön pitämisen entisellään, olisivatko valtion ja kuntien, eli yhteisen yhteiskuntamme, työttömyysmenot keventyneet kymmenien tuhansien työttömäksi jääneiden osalta? Kukapa laskisi vaikutusten suuruuden sekä euromääräisenä että sosiaalisen pääoman säästönä?

Yhteiskunta ei ole pelkkää taloutta, vaan ihmisyhteisö kaikkine keskinäisvaikutuksineen. Vaikutusten piiriin kuuluvat myös tulevat sukupolvet ja koko luomakunta. Luottamus ja uskallus elämän ensisijaisuuteen olisi palautettava.

Maritta Wasström
aluevaltuutettu
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Siuntio

Kirjoitus on julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 4.3.2026 Mielipidepalstalla.

Kuvassa Arto Varpio ja Maritta Wasström

Edellinen

Lue seuraavaksi

Hyvinvointialueen pitää kantaa vastuunsa harjoittelupaikoista

Tulevana keväänä sote-alan opiskelijat kilvoittelevat taas kerran Jobiili-alustalla haettavista harjoittelupaikoista. Kyseessä on todella kilpailu, sillä paikat on perinteisesti jaettu nopeusjärjestyksessä, eikä niitä riitä kaikille. Esimerkiksi vuonna 2023 koko maan sairaanhoitajaopiskelijoista 10 % ei löytänyt harjoittelupaikkaa ollenkaan. Harjoittelut ovat usein sote-alalla pakollinen osa opintoja, jolloin paikan puuttuminen johtaa opintojen viivästymiseen. Myös Keusote on näiden paikkojen merkittävä tarjoaja.

5.3.2026 / Keski-Uusimaa

54 miljoonan euron lisäleikkaus uhkaa palveluiden ydintä

Viimeisimmässä tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan päiväkoulussa saimme perusteellisen katsauksen hallituksen esitykseen, jonka mukaan hyvinvointialueemme rahoitus vähenisi 54 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Esitys ei ollut vain budjettirivi. Se oli kokonaiskuva siitä, millaisen paineen alle palvelujärjestelmämme ollaan viemässä. Tilaisuudessa käytiin läpi sekä palvelutarpeen kehitystä että aluekohtaisten kustannusten muutoksia. Viesti oli selvä: samaan aikaan kun tarve kasvaa, rahoitus kiristyy.

4.3.2026 / Länsi-Uusimaa

Hyvinvointi kuuluu koko Itä-Uudellemaalle – myös pieniin kuntiin

Itä-Uudenmaan aluevaltuustossa 11.2. Kristian Forsman korosti ryhmäpuheenvuorossaan, että hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa on varmistettava palveluiden tasapuolinen saavutettavuus. Vaikka perhe- ja osaamiskeskusmallit ovat tuottaneet tuloksia ja HYTE-kerroin on kääntynyt parempaan suuntaan, pienempien kuntien asukkaiden palveluohjaukseen ja tiedottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennaltaehkäisy, vaikuttavuus ja alueellinen oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä.

3.3.2026 / Itä-Uusimaa

EtusivuLänsi-UusimaaUskallammeko vanheta?