Ihminen ensin – ei rakenteet

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue elää historiallista murrosvaihetta. Talous on kireä, väestö ikääntyy ja henkilöstön saatavuus vaikeutuu. Näihin haasteisiin ei voi vastata enää vain ”teknisillä säästöillä”, palveluverkkoa karsimalla tai henkilöstöä vähentämällä. Ne keinot ovat jo käytetty – ja niiden vaikutus on ollut korkeintaan lyhytaikainen.

Olen aluevaltuustossa johdonmukaisesti vastustanut pienten terveysasemien lakkauttamista. En siksi, että vastustaisin muutosta, vaan siksi että keskittäminen ei tuo pysyvää säästöä, eikä se paranna palvelua. Liian moni toimipaikka on suljettu ennen kuin on aidosti arvioitu, miten se vaikuttaa asiakkaisiin, hoitoon pääsyyn tai henkilöstön työhön.

Meidän on käännettävä katse takaisin ihmiseen. Palvelu ei parane sillä, että se siirretään kauemmas. Palvelu paranee sillä, että se tehdään sujuvaksi, oikea-aikaiseksi ja vaikuttavaksi. Tämä on koko uuden strategian lupaama suunta – mutta se pitää toteuttaa käytännössä, ei vain puheissa.

Säästöt ja tuottavuus syntyvät aivan muualta kuin ovien sulkemisesta. Turhaa työtä, päällekkäisiä prosesseja ja epäselviä vastuita on yhä liikaa. Henkilöstö tietää tämän paremmin kuin kukaan. Siksi meidän on kuunneltava heitä: mitä työvaiheita voi poistaa, mitä automatisoida ja mitä tehdä toisin? Tässä on hyvinvointialueemme suurin käyttämätön potentiaali.

Samalla meidän on vahvistettava ennaltaehkäisyä, kotona asumisen tukea ja yhteisöllisiä malleja. Näissä on sekä inhimillinen että taloudellinen järki. Päivä, jonka iäkäs selviää kotona, on parempi sekä hänelle että hyvinvointialueen taloudelle. Tämä on oikeaa tuottavuutta – ei henkilöstön venyttämistä äärirajoille.

Tulevina vuosina tarvitaan rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka eivät perustu vain rakenteisiin ja neliöihin, vaan ihmisiin ja todelliseen vaikuttavuuteen. Kun keskitymme siihen, mikä toimii – ja kitkemme pois sen, mikä ei – voimme rakentaa aidosti paremman Keusoten.

Ihminen ensin. Siinä on meidän suuntamme.

Matti Korkiakoski
aluevaltuutettu
aluehallituksen jäsen
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Nurmijärvi

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan: Marjut Frantsi-Lankia (Länsi-Uusimaa), Matti Korkiakoski (Keski-Uusimaa), Kristian Forsman (Itä-Uusimaa).

Lue seuraavaksi

Puheenvuoroilla vahvistetaan keskustalaista demokratiaa
Keskustan 120-vuotisjuhlapuoluekokous kokosi viikonloppuna Tampereelle tuhansia keskustalaisia eri puolilta Suomea linjaamaan puolueen tulevaisuutta, käymään laajaa poliittista keskustelua Suomen suunnasta ja valmistautumaan kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja. Kolmipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin puolueen ohjelmia sekä tehtiin henkilövalintoja.
10.6.2026 / Itä-Uusimaa
Varautuminen on jokaisen asia
Pari viikkoa sitten monet meistä heräsivät droonista kertovaan vaaratiedotteeseen. Osa sai viestin sosiaalisesta mediasta, osa vasta työ- tai opiskelupaikkaan päästyään. Koko Suomi kuhisi siitä, miten tilanne olisi tosiasiassa pitänyt hoitaa. Tämä oli varautumisen näkökulmasta parasta, mitä maan, kuntien kuin yksilöiden ja yhteisöjenkin kannalta saattoi tapahtua.
9.6.2026 / Länsi-Uusimaa
Valtuustot tarvitaan ja vaalit
Hyvinvointialueiden vaalit ovat jääneet äänestäjille hieman vieraiksi. Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 2022 äänestysprosentti oli 47,5. Viime vuonna vaalit järjestettiin yhdessä kuntavaalien kanssa, mutta niissäkin vain 51,7 prosenttia ääni oikeutetuista jätti uurnaan aluevaalien kupongin. Jotkut poliitikot ovat jo ehdottaneet aluevaalien perumista alhaisen äänestysaktiivisuuden ja hyvinvointialueiden rajatun vallan vuoksi.
8.6.2026 / Uutiset
EtusivuKeski-UusimaaIhminen ensin – ei rakenteet