Lääkäripulan vaikutukset heijastuvat neuvolatoimintaan

Itä-Uudellamaalla on ollut haasteita järjestää aikoja neuvolalääkäreille. Muutama päivä sitten Uusimaa uutisoi, kuinka kahden porvoolaisen äidin neuvolalääkäritarkastukset olivat pitkittyneet useilla viikoilla suosituksien mukaisista ajankohdista.

Erityisesti ensimmäinen lääkärikäynti on merkityksellinen. Alkuraskauteen liittyy paljon epävarmuutta ja yleensä raskausviikoille 13-18 sijoittuva lääkärikäynti onkin sisällöltään hyvin merkityksellinen ja odotettu.  Sen lykkääntyminen viikoilla lisää epävarmuutta raskauden normaalista etenemisestä. Lisäksi siinä kohdataan yleensä koko perhe.

Koko neuvolajärjestelmämme tarkoitus on valmistaa ja tukea perhettä kohtaamaan uusi perheenjäsen.

Toinen lääkärikäynti puolestaan ajoittuu loppuraskauteen. Sen viivästymisellä voi olla suuri merkitys, kun ollaan jo lähellä laskettua aikaa.

Tilanne on todella huolestuttava. Raskauden aikaisten käyntien lisäksi myös jälkitarkastus on tärkeä, sillä silloin tutkitaan äidin toipumista raskaudesta ja synnytyksestä. Seurataan vuodon loppumista, imetyksen sujumista mutta myös yleistä hyvinvointia kuten mielenterveyttä ja jaksamista.

Vallitseva lääkäritilanne on omiaan lisäämään myös eriarvoisuutta, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta käydä yksityisellä lääkärillä lievittääkseen epävarmuuttaan.

Lääkäripulan vaikutukset ovat nähtävissä myös lastenneuvolan puolella.

Hyvinvointialueen vastuulla on paikata lääkäripulasta aiheutuvaa hoitoviivettä ostopalveluilla, kuten palvelusetelillä yksityiselle puolelle.

Neuvolajärjestelmän toimivuus on elintärkeää perheiden ja odottavien äitien hyvinvoinnin tukemisen kannalta.

Nina Pauloaho, Porvoo

Keskustan varavaltuutettu

Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä