Unohtuuko maaseutu digipalvelujen varjoon?

Itä-Uusimaa on suhteellisen pieni alue, mutta siihen kuuluu paljon maaseutua, jossa liikkuminen on mahdotonta ilman omaa autoa. Digitalisaatio ja henkilökohtaiset terveyspalvelut ovat tervetulleita uudistuksia: ne helpottavat arkea ja tuovat palvelut lähemmäs ihmisiä. Mutta ne eivät saa johtaa perinteisten fyysisten lähipalvelujen täydelliseen alasajoon. Myös kriisitilanteisiin varautuminen ja turvallisuus edellyttävät hyvinvointialueen läsnä-oloa jokaisessa kunnassa.

Terveyspalvelut murroksessa

Perinteisesti lähipalvelu on tarkoittanut fyysistä paikkaa, kuten terveyskeskusta. Nyt digitalisaatio, tekoäly ja yksilölliset mittalaitteet muuttavat käsitystä palvelusta: se ei odota jossain tietyssä paikassa, vaan se tulee ihmisten luo – kotiin ja mobiililaitteisiin.

Etävastaanotot, mobiilisovellukset ja älylaitteet, jotka välittävät tietoa suoraan hoitohenkilökunnalle, parantavat hoidon saavutettavuutta ja mahdollistavat ennakoivan hoidon. Tekoäly vahvistaa tätä kehitystä entisestään.

Asiakkaan kannalta olennaista on, että hän voi itse valita, mitä palvelua käyttää. Siksi lähipalvelun mahdollisuus tulee säilyttää myös niissä kunnissa, jotka menettävät terveyskeskuksensa. Tätä tukee myös se, että kotisairaanhoito ja kotikäynnit ovat osa lähipalvelua myös jatkossa.

Lähipalvelu 2.0

Itä-Uudenmaan pieniin kuntiin – Myrskylään, Pukkilaan ja Lapinjärvelle – tuodaan tällä hetkellä osa palveluista kiertävinä. Nyt kiertäviä palveluja ollaan lakkauttamassa. Se on lyhytnäköistä, koska tarkkaa suunnitelmaa korvaavista palveluista ei vielä ole.

Hyvinvointialueen läsnäolo tulee säilyttää kaikissa alueen kunnissa tavalla tai toisella. Voidaan puhua vaikkapa terveyspisteestä. Jos alue ei näy arjessa, kuntalaisten kokemus turvallisuudesta ja luottamus oman alueensa terveydenhuoltoon heikkenee. Sitä paitsi, jos hoitoon hakeutuminen vaikeutuu, niin kustannuksia tulee lisää jonnekin muualle.

Hyvinvointialueen tulisi tehdä palvelulupaus niille kunnille, jotka ovat menettäneet tai menettämässä terveysasemansa. Palvelulupauksessa palveluiden kokonaisuus ja terveyspisteiden toiminta pitää määritellä yhteistyössä kuntien kanssa.

Terhi Tikkala
aluevaltuutettu
varautuminen ja turvallisuus-lautakunnan jäsen
Itä-Uusimaa

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan (Marjut Frantsi-Lankia, Matti Korkiakoski, Kristian Forsman).

Lue seuraavaksi

Hyvinvointia pitää seurata –           ja tekoälyä käyttää viisaasti
Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän jäsen, Heikki Junes, piti puheenvuoronsa aluevaltuustossa 11.2.2026 käsiteltäessä Itä-Uudenmaan hyvinvointisuunnitelmaa. Hän painotti nuorten hyvinvoinnin kehityksen pitkäjänteistä seurantaa sekä korosti, että tekoäly voi tukea asiantuntijatyötä, mutta vastuu arvioinnista ja päätöksenteosta säilyy ihmisellä.
13.2.2026 / Itä-Uusimaa
Maaseutuvaikutusten arvioinnilla tuetaan alueellista turvallisuutta
Kun terveyskeskukseen pääsee kohtuullisessa ajassa, pelastustoimi ehtii perille ja neuvola sekä vanhusten hoivapalvelut löytyvät läheltä, syntyy luottamus siihen, että elämä on turvattua. Länsi-Uudellamaalla on vahvoja kaupunkikeskuksia, mutta myös laajoja maaseutualueita ja kyliä, joissa arjen lähtökohdat ovat erilaisia. Pitkät välimatkat, harva asutus ja vaihtelevat tie- ja verkkoyhteydet vaikuttavat siihen, miten palvelut toimivat. Kun terveyskeskus tai päivystys siirretään kauemmaksi, matka hoitoon voi venyä pelottavan pitkäksi. Digitaaliset palvelut taas eivät auta, jos verkkoyhteydet eivät toimi.
12.2.2026 / Länsi-Uusimaa
Terveysasemien tulee olla auki myös iltaisin
Taloudellisesti haastavina aikoina on tehtävä töitä sen eteen, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut luovat terveyttä ja turvallisuutta koko Itä-Uudenmaan alueella. Tulee tehdä rohkeasti myös uudistuksia, jotka parantavat toimintatapoja ja oikea-aikaisten palveluiden saatavuutta, jotta kukaan ei syrjäydy palveluiden ulkopuolelle. Perusterveydenhuollon saatavuutta tulee parantaa, jotta erikoissairaanhoidon kustannukset laskevat.
11.2.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaUnohtuuko maaseutu digipalvelujen varjoon?