Unohtuuko maaseutu digipalvelujen varjoon?

Itä-Uusimaa on suhteellisen pieni alue, mutta siihen kuuluu paljon maaseutua, jossa liikkuminen on mahdotonta ilman omaa autoa. Digitalisaatio ja henkilökohtaiset terveyspalvelut ovat tervetulleita uudistuksia: ne helpottavat arkea ja tuovat palvelut lähemmäs ihmisiä. Mutta ne eivät saa johtaa perinteisten fyysisten lähipalvelujen täydelliseen alasajoon. Myös kriisitilanteisiin varautuminen ja turvallisuus edellyttävät hyvinvointialueen läsnä-oloa jokaisessa kunnassa.

Terveyspalvelut murroksessa

Perinteisesti lähipalvelu on tarkoittanut fyysistä paikkaa, kuten terveyskeskusta. Nyt digitalisaatio, tekoäly ja yksilölliset mittalaitteet muuttavat käsitystä palvelusta: se ei odota jossain tietyssä paikassa, vaan se tulee ihmisten luo – kotiin ja mobiililaitteisiin.

Etävastaanotot, mobiilisovellukset ja älylaitteet, jotka välittävät tietoa suoraan hoitohenkilökunnalle, parantavat hoidon saavutettavuutta ja mahdollistavat ennakoivan hoidon. Tekoäly vahvistaa tätä kehitystä entisestään.

Asiakkaan kannalta olennaista on, että hän voi itse valita, mitä palvelua käyttää. Siksi lähipalvelun mahdollisuus tulee säilyttää myös niissä kunnissa, jotka menettävät terveyskeskuksensa. Tätä tukee myös se, että kotisairaanhoito ja kotikäynnit ovat osa lähipalvelua myös jatkossa.

Lähipalvelu 2.0

Itä-Uudenmaan pieniin kuntiin – Myrskylään, Pukkilaan ja Lapinjärvelle – tuodaan tällä hetkellä osa palveluista kiertävinä. Nyt kiertäviä palveluja ollaan lakkauttamassa. Se on lyhytnäköistä, koska tarkkaa suunnitelmaa korvaavista palveluista ei vielä ole.

Hyvinvointialueen läsnäolo tulee säilyttää kaikissa alueen kunnissa tavalla tai toisella. Voidaan puhua vaikkapa terveyspisteestä. Jos alue ei näy arjessa, kuntalaisten kokemus turvallisuudesta ja luottamus oman alueensa terveydenhuoltoon heikkenee. Sitä paitsi, jos hoitoon hakeutuminen vaikeutuu, niin kustannuksia tulee lisää jonnekin muualle.

Hyvinvointialueen tulisi tehdä palvelulupaus niille kunnille, jotka ovat menettäneet tai menettämässä terveysasemansa. Palvelulupauksessa palveluiden kokonaisuus ja terveyspisteiden toiminta pitää määritellä yhteistyössä kuntien kanssa.

Terhi Tikkala
aluevaltuutettu
varautuminen ja turvallisuus-lautakunnan jäsen
Itä-Uusimaa

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan (Marjut Frantsi-Lankia, Matti Korkiakoski, Kristian Forsman).

Lue seuraavaksi

Uskallammeko vanheta?
Mediahuomiota saaneet vanhusten kuolemat hoivakodeissa ovat pelottavaa kuultavaa hoivan laadusta. Hoitajat ja hoidosta vastuussa olevat lähiesihenkilöt väsyvät valitusten ja päällekkäisen valvonnan alle.
6.3.2026 / Länsi-Uusimaa
Hyvinvointialueen pitää kantaa vastuunsa harjoittelupaikoista
Tulevana keväänä sote-alan opiskelijat kilvoittelevat taas kerran Jobiili-alustalla haettavista harjoittelupaikoista. Kyseessä on todella kilpailu, sillä paikat on perinteisesti jaettu nopeusjärjestyksessä, eikä niitä riitä kaikille. Esimerkiksi vuonna 2023 koko maan sairaanhoitajaopiskelijoista 10 % ei löytänyt harjoittelupaikkaa ollenkaan. Harjoittelut ovat usein sote-alalla pakollinen osa opintoja, jolloin paikan puuttuminen johtaa opintojen viivästymiseen. Myös Keusote on näiden paikkojen merkittävä tarjoaja.
5.3.2026 / Keski-Uusimaa
54 miljoonan euron lisäleikkaus uhkaa palveluiden ydintä
Viimeisimmässä tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan päiväkoulussa saimme perusteellisen katsauksen hallituksen esitykseen, jonka mukaan hyvinvointialueemme rahoitus vähenisi 54 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Esitys ei ollut vain budjettirivi. Se oli kokonaiskuva siitä, millaisen paineen alle palvelujärjestelmämme ollaan viemässä. Tilaisuudessa käytiin läpi sekä palvelutarpeen kehitystä että aluekohtaisten kustannusten muutoksia. Viesti oli selvä: samaan aikaan kun tarve kasvaa, rahoitus kiristyy.
4.3.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaUnohtuuko maaseutu digipalvelujen varjoon?