Lasten, nuorten ja työikäisten lautakunnan kevät 2026

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja työikäisten lautakunta käsittelee asukkaiden arjen kannalta keskeisiä hyvinvointiin, terveyteen ja osallisuuteen liittyviä asioita. Kevään 2026 aikana lautakunnassa valmisteltiin useita hyvinvointialueen tulevaisuutta ohjaavia suunnitelmia sekä tehtiin päätöksiä, joilla vaikutetaan lasten, nuorten, perheiden ja työikäisten palveluihin pitkälle tulevaisuuteen.

Lautakunnan jäsen, aluevaltuutettu Johanna Tukiainen, seurasi kevään aikana kokouksissa aktiivisesti itse osallistuen hyvinvointialueen valmistelua, päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä. Hänen puheenvuoroissaan korostuivat erityisesti ennaltaehkäisevän työn merkitys, päätösten vaikuttavuuden seuranta sekä palveluiden saavutettavuus kaikille asukkaille.

Kokouksissa käsiteltiin lasten ja nuorten hyvinvointia, päihdehaittojen ehkäisyä, neuvolapalveluita, järjestöyhteistyötä, asiakasohjausta sekä useita hyvinvointialueen toimintaa vuoteen 2030 asti ohjaavia suunnitelmia.

Tammikuu: lasten ja nuorten hyvinvoinnin suuntaa rakentamassa

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa lautakunta perehtyi alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2026–2030 valmisteluun. Suunnitelman tavoitteina ovat lasten ja nuorten elintapaohjauksen kehittäminen, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen sekä mielen hyvinvoinnin tukeminen ennaltaehkäisevin keinoin.

Johanna Tukiainen nosti keskustelussa esiin tarpeen seurata tavoitteiden toteutumista nykyistä tarkemmin.

”Hyvät tavoitteet eivät yksin riitä. Lautakunnan on saatava tietoa
myös siitä, mitä konkreettisia toimia niiden saavuttamiseksi tehdään
ja millaisia tuloksia syntyy.”

Tukiainen ehdotti, että lasten ja perheiden palveluiden kehittämisestä vastaavan alueellisen LAPE-ryhmän keskeiset käsittelyt, pöytäkirjat ja toimenpiteet tuotaisiin säännöllisesti lautakunnan tietoon. Ehdotus sai kokouksessa myönteisen vastaanoton.

Mikä suunnitelmassa on hyvää?

Suunnitelma painottaa vahvasti ennaltaehkäisyä, osallisuutta sekä lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. Se luo yhteisen suunnan koko hyvinvointialueelle ja kokoaa eri toimijat yhteisten tavoitteiden äärelle.

Mitä vielä kannattaa kehittää?

Tavoitteiden toteutumisen seuranta kaipaa konkreettisempia mittareita ja näkyvämpää raportointia. Lautakunnalla tulee olla nykyistä parempi näkyvyys siihen, miten tavoitteet etenevät käytännössä.

Samassa kokouksessa päivitettiin hyvinvointialueen järjestöavustusten periaatteet vuosille 2026–2030. Keskustelussa korostui järjestöjen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä sekä kysymys siitä, kuinka pienemmät paikalliset toimijat pärjäävät avustushaussa.

Johanna Tukiainen nosti esiin huolen siitä, että suuret valtakunnalliset toimijat voivat saada suhteettoman suuren osuuden avustuksista pienempien paikallisten yhdistysten kustannuksella.

Mikä on hyvää?

Hyvinvointialue tunnistaa järjestöjen merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sitoutuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön järjestökentän kanssa.

Mitä kehitettävää?

Pienempien paikallisten yhdistysten mahdollisuuksia osallistua ja saada tukea on tärkeää seurata myös jatkossa.

Helmikuu: huoli päihdeilmiöistä ja suuret hyvinvointisuunnitelmat

Helmikuun kokouksessa lautakunta sai ajankohtaisen katsauksen Keski-Uudenmaan päihdetilanteeseen. Erityistä huolta herätti Alfa-PVP:n eli niin kutsutun peukun käytön lisääntyminen sekä sen aiheuttamat vakavat sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat. Samalla kuultiin Mäntsälään avatusta 16-paikkaisesta avokuntoutusyksiköstä sekä Hyvinkään sairaalan vieroitushoidon palveluista.

”Päihdehaittojen torjunnassa tärkeintä on, että ongelmiin puututaan
mahdollisimman varhain eikä vasta silloin, kun tilanteet ovat jo kriisiytyneet.”

Kokouksessa arvioitiin myös hyvinvointialueohjelman toteutumista. Kehittämistyön arvioitiin tuottaneen noin yhdeksän miljoonan euron hyödyt vuoden aikana. Merkittävimpiä tuloksia olivat digitaalisten palveluiden lisääntyminen, hoitoon pääsyn parantuminen, asiakaskokemuksen kehittäminen sekä asiakasohjauksen vahvistuminen.

Alueellinen ehkäisevän päihde- ja riippuvuustyön suunnitelma 2026–2030

Suunnitelman tavoitteena on vähentää päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja sekä vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä koko alueella. Keskusteluissa nousivat esiin erityisesti nuorten nikotiinituotteiden käytön kasvu, sähkösavukkeiden käyttö, rahapelaamisen lisääntyminen sekä vanhemmuuden tukeminen.

Johanna Tukiainen piti tärkeänä, että ehkäisevä työ näkyy käytännössä myös perheiden tukemisena neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

Mikä on hyvää?

Suunnitelma perustuu tutkittuun tietoon ja tunnistaa hyvin tämän hetken ilmiöt, kuten nikotiinipussien käytön kasvun, riippuvuudet ja rahapelihaitat.

Mitä kehitettävää?

Rahapelaamisen, verkkoympäristöjen ja digitaalisten riippuvuuksien ehkäisyä voidaan vahvistaa edelleen. Myös vanhemmuuden tukeminen tulisi näkyä vahvemmin käytännön toimenpiteissä.

Alueellinen vammaisten henkilöiden hyvinvointisuunnitelma 2026–2030

Suunnitelmassa korostuvat palveluiden saatavuus, saavutettavuus, esteettömyys, toimintakyvyn tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen.

Mikä on hyvää?

Suunnitelma nostaa esiin arjessa selviytymisen kannalta olennaiset teemat ja perustuu vahvasti käyttäjien kokemuksiin.

Mitä kehitettävää?

Tavoitteiden toteutumista tulee seurata käytännön palveluiden näkökulmasta, jotta saavutettavuus toteutuu yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella.

Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2030

Suunnitelman taustaksi esiteltiin laaja katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaan Keski-Uudellamaalla. Esiin nousivat erityisesti mielenterveyden haasteet, yksinäisyys, ylipaino, energiajuomien lisääntynyt käyttö sekä koulukiusaamisen jatkuminen. Toisaalta aiempaa useampi lapsi ja nuori kokee terveydentilansa hyväksi.

Mikä on hyvää?

Suunnitelma tunnistaa realistisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät vahvuudet ja haasteet sekä nostaa keskiöön osallisuuden, turvallisuuden ja mielen hyvinvoinnin.

Mitä kehitettävää?

Erityisesti mielenterveyspalveluiden vaikuttavuutta, yksinäisyyden vähentämistä ja koulukiusaamisen ehkäisyä on seurattava tarkasti.

Maaliskuu: asiakasohjaus ja järjestöjen tukeminen

Maaliskuun kokouksessa lautakunta perehtyi asiakasohjausyksikön toimintaan. Yksikön tavoitteena on auttaa asukkaita löytämään tarpeitaan vastaavat palvelut sekä varmistaa, että palvelutarpeen arviointi tapahtuu yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella. Asiakasohjaus toimii tärkeänä linkkinä julkisten palveluiden, yksityisten toimijoiden ja järjestöjen välillä.

Mikä on hyvää?

Yhden luukun toimintamalli helpottaa palveluiden löytämistä ja vahvistaa yhdenvertaisuutta eri puolilla aluetta.

Mitä kehitettävää?

Asukkaiden tietoisuutta palveluista ja asiakasohjauksen mahdollisuuksista on edelleen lisättävä.

Kokouksen merkittävin päätös liittyi vuoden 2026 järjestöavustuksiin. Hyvinvointialue säilytti avustusmäärärahan ennallaan säästöpaineista huolimatta ja myönsi avustuksia 19 järjestölle. Päätöksellä haluttiin turvata järjestöjen työ hyvinvoinnin, osallisuuden, turvallisuuden ja mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa.

”Järjestöt tavoittavat ihmisiä usein silloin, kun julkiset palvelut eivät
yksin riitä. Siksi niiden toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta.”

Toukokuu: neuvolapalvelut, lasten hyvinvointi ja ehkäisevä työ

Kevään viimeisessä kokouksessa käsiteltiin useita hyvinvointialueen tulevaisuutta ohjaavia suunnitelmia. Keskeisin niistä oli alueellinen neuvolasuunnitelma 2026–2030, jossa korostetaan neuvolapalveluiden merkitystä terveyserojen kaventamisessa sekä lasten ja perheiden varhaisessa tukemisessa.

Keskustelussa nousivat esiin myös käytännön haasteet. Neuvoloiden henkilöstöresurssit ovat paikoin niukat, osa pienemmistä neuvoloista suljetaan kesän ajaksi ja kasvavat asiakasmäärät lisäävät painetta palveluihin erityisesti Järvenpäässä, Tuusulassa, Hyvinkäällä ja Mäntsälässä.

Alueellinen neuvolasuunnitelma 2026–2030

Mikä on hyvää?

Neuvolapalveluiden merkitys tunnistetaan vahvasti ja resurssit pyritään kohdentamaan erityisesti raskaana olevien sekä alle yksivuotiaiden lasten palveluihin.

Mitä kehitettävää?

Henkilöstön riittävyys, sijaisjärjestelyt sekä kasvavien kuntien palveluiden saatavuus vaativat jatkuvaa seurantaa.

”Neuvola on yksi vaikuttavimmista palveluistamme. Mitä aikaisemmin haasteet tunnistetaan, sitä paremmin perheitä voidaan auttaa.”

Lautakunta hyväksyi osaltaan myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä ehkäisevän päihde- ja riippuvuustyön suunnitelman vuosille 2026–2030. Molemmissa korostuivat ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja eri toimijoiden yhteistyö.

Kevään tärkeimmät nostot

✔ hyväksyttiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2026–2030

✔ hyväksyttiin alueellinen neuvolasuunnitelma vuosille 2026–2030

✔ hyväksyttiin alueellinen ehkäisevän päihde- ja riippuvuustyön suunnitelma vuosille 2026–2030

✔ käsiteltiin vammaisten henkilöiden hyvinvointisuunnitelmaa ja nostettiin esiin saavutettavuuden sekä esteettömyyden merkitys

✔ saatiin ajankohtainen katsaus Keski-Uudenmaan päihdetilanteeseen ja erityisesti nuorten keskuudessa lisääntyneisiin riippuvuusilmiöihin

✔ seurattiin hyvinvointialueohjelman etenemistä, jonka kehittämistoimien arvioitiin tuottaneen noin yhdeksän miljoonan euron hyödyt

✔ päätettiin vuoden 2026 järjestöavustuksista ja turvattiin järjestöjen toimintaedellytyksiä säästöpaineista huolimatta

✔ perehdyttiin asiakasohjausyksikön toimintaan ja palveluiden saavutettavuuden kehittämiseen

✔ nostettiin esiin lasten ja nuorten mielenterveyden, yksinäisyyden, koulukiusaamisen sekä terveellisten elämäntapojen merkitys

✔ korostettiin päätösten vaikuttavuuden seurantaa ja avointa raportointia

Yhteenveto

Kevään aikana lautakunnan työssä korostui yksi yhteinen havainto: hyvinvointia rakennetaan parhaiten ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi.

Lasten, nuorten ja työikäisten palveluissa kaikkein tärkeintä on tunnistaa tuen tarve ajoissa. Mitä paremmin onnistumme ennaltaehkäisyssä, sitä paremmin voimme tukea ihmisten hyvinvointia ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta myöhemmin.

”Ennaltaehkäisy ei ole vain kustannustehokasta, vaan ennen kaikkea inhimillisesti viisasta. Jokainen ajoissa saatu tuki
voi muuttaa ihmisen elämän suuntaa.”

Kevään 2026 aikana lasten, nuorten ja työikäisten lautakunnan työssä korostui pitkäjänteinen hyvinvoinnin rakentaminen. Päätöksenteon keskiössä olivat lasten ja nuorten hyvinvointi, mielenterveyden tukeminen, päihdehaittojen ehkäisy, järjestöjen toimintaedellytykset, palveluiden saavutettavuus sekä neuvolapalveluiden turvaaminen.

Johanna Tukiaisen näkökulmasta yksi kevään tärkeimmistä havainnoista oli tarve seurata päätösten toteutumista nykyistä tarkemmin.

”Hyvinvointialueella tehdään paljon hyvää työtä.
Jotta kehitys jatkuu oikeaan suuntaan, meidän on pystyttävä seuraamaan
päätösten vaikutuksia entistä tarkemmin ja varmistamaan,
että palvelut tavoittavat ihmiset ajoissa.”

Kevään työ loi vahvan pohjan tuleville vuosille. Lautakunnan viesti oli selkeä: hyvinvointia rakennetaan yhteistyöllä, ennaltaehkäisyllä ja palveluilla, jotka tavoittavat ihmiset oikeaan aikaan.

Johanna Tukiainen
aluevaltuutettu
Lasten, nuorten ja työikäisten lautakunta, jäsen
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Pornainen

Artikkeli perustuu Johanna Tukiaisen kevään 2026 kokousmuistioihin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja työikäisten lautakunnasta.