Keskustan aluevaltuustoryhmä sinnikäs Länsi-Uudellamaalla

Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto kokousti 11.6. viimeisen kerran ennen kesätaukoa. Käsittelyssä oli palveluverkoston linjausten hyväksyminen. Keskustan aluevaltuustoryhmä teki useita muutosesityksiä palveluverkkosuunnitelmaan. Kaikki tehdyt esitykset kaatuivat äänestyksissä selvin luvuin, sillä suurimmat valtuustoryhmät olivat sitoutuneet keskinäiseen valtuustosopimukseensa.

Marjut Frantsi- Lankia, piti ryhmäpuheenvuoron ja teki kaksi muutosesitystä esillä olevaan palvelujen verkostoa linjaavaan päätösesitykseen.

”Neuvottelutulos ei turvaa riittäviä lähipalveluja alueen asukkaille”

Frantsi-Lankia nosti puheenvuorossaan esiin sen, ettei neuvottelutulos ryhmän tulkinnan mukaan turvaa riittäviä lähipalveluja alueen asukkaille. Ympäripyöreästi muotoillut linjaukset ei vakuuta keskustaryhmää. Keskustan esittämät muutokset vesittyivät neuvotteluissa ja lopulliset linjaukset jäivät ryhmän mielestä liian tulkinnanvaraisiksi.

-Jokainen länsiuusimaalainen ansaitsee saavutettavat perustason palvelut tulevaisuudessakin. Kun peruspalvelut on saavutettavia ja kynnys niihin matala, apu haetaan ajoissa, jolloin säästetään kalliista korjaavista palveluista. Näin linjaa Marjut Frantsi-Lankia ryhmäpuheenvuorossaan.

Aluevaltuuston päätettäväksi tuotu palvelujen verkostosuunnitelma huokuu keskittämistä. Keskustan ryhmässä ihmetellään sitä, ettei muista ryhmistä löydy tukea lähipalveluiden turvaamiseen ja siihen, ettei toimivia yksiköitä lakkautettaisi ennen kuin on varmistettu palveluiden riittävyys.

-Nyt päätettävässä linjauksessa liikkuvat palvelut eivät tule saatujen selvitysten perusteella sisältämään kumipyörillä liikkuvaa palvelua vaan tavanomaisia kotikäyntejä tai esim. koulujen tiloissa järjestettäviä palveluja. Päättäjät ovat vastuussa alueen asukkaille siitä, että palvelumme ovat toimivat, palvelutarpeisiin nähden riittävät ja saavutettavat. Valitettavasti nykyiset sovitut linjaukset eivät meistä tähän riitä. Näkemyksemme on erilainen, siksi emme voineet sitoutua tulkinnanvaraisiin linjauksiin, linjaa Frantsi-Lankia.

Marjut Frantsi-Lankia teki kaksi muutosesitystä pohjaesitykseen.

Ensimmäisessä muutosesityksessä esitettiin, että Karjalohjan ja Sammatin lähiterveysasematasoiset palvelut turvataan jatkossakin väestön tarpeen mukaisena lähipalveluna. Palvelut voidaan järjestää monituottajamallilla, missä hyödynnetään yhteiskäyttöisiä tiloja mahdollisten muiden palveluntuottajien kanssa.

Esitys kaatui äänin 70-8.

Toinen muutosesitys koski lähineuvolatoimintaa. Ryhmä esitti, että lähineuvoloiden toiminta tukeutuu jatkossa perustettaviin perhekeskuksiin, mutta neuvolatoimintaa järjestetään edelleen lähellä perheitä helposti saavutettavina matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palveluna (esim. lähiterveysasemien tai koulujen tiloissa).

Esitys kaatui äänin 70-7, 1 tyhjä.

Lue Marjut Frantsi-Lankian puheenvuoro ja muutosesitykset kokonaan tästä: 

Marjut Frantsi Lankian puhe ja muutosesitykset

Lotta Paakkunainen oli omassa puheenvuorossaan huolissaan asukkaiden osallisuudesta ja mielipiteiden huomioimisesta. Myös palveluiden aito kehittäminen ja huoli henkilökunnasta nousi esiin puheenvuorossa.

”Palvelujen kehittäminen edellyttää, että henkilöstön ääni kuuluu aidosti.”

Olemme Keskustan aluevaltuustoryhmän kanssa kiertäneet laajaa hyvinvointialuettamme ja keskustelleet henkilöstön ja asukkaiden kanssa. Osaava henkilöstömme on voimavaramme, mutta moni kokee, ettei heitä kuulla. Palvelujen kehittäminen edellyttää, että henkilöstön ääni kuuluu aidosti, Paakkunainen sanoo

Lotta Paakkunainen teki niin ikään kaksi muutosesitystä.

Paakkunainen esitti, että hammashoito toteutettaisiin koulun läheisyydessä. Myös ikääntyneiden suun terveyteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja suuhygienistien palvelut tulee ulottaa kaikkiin hoivakoteihin.

Tämä esitys kaatui äänestyksessä 70-7.

Paakkunainen teki vastaesityksen myös ikääntyneiden asumispalveluiden liitteeseen. Hän ehdotti, että selvitetään Iltaruskon palveluasumisyksikön ja muiden vastaavien yksiköiden resurssien käyttöönottoa aidon tarpeen mukaan. Asiakasprofiilin kohdentaminen sellaisiin yksiköihin, joissa heidän arviointinsa, kuntoutus ja hoito onnistuvat osaamisen ja koulutustason mukaan, olisi kustannustehokasta ja järkevää.

Myös tämä esitys kaatui äänin 72-4 , 2 tyhjää.

Lue Lotta Paakkunaisen puheenvuoro ja esitykset kokonaisuudessaan tästä:

Lotta Paakkunainen puhe ja muutosesitykset

Eerikki Viljanen teki ponsiesityksen, jossa hän esitti ettei toimivia palveluyksikköjä lakkautettaisi ennen tietoa korvaavien palveluiden saatavuudesta.

-Palveluiden tarve alueellamme ei ole väestörakenteesta johtuen vähenemässä, päinvastoin se on kasvamassa, Viljanen sanoo.

Tämäkin esitys kaatui selvin luvuin 70-5, 3 tyhjää.

”Ponnisteluja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi on jatkettava”

-Toimivia palveluyksiköitä ei saa lakkauttaa tai ajaa alas ennen varmuutta kyseisten palveluiden saatavuuden turvaamisesta kohtuullisella etäisyydellä, linjaa Viljanen.

Lue Eerikki Viljasen ponsi tästä: 

Eerikki Viljanen Ponsiesitys

Lopuksi Keskustan aluevaltuustoryhmä jätti aluevaltuustoaloitteen koskien Karjalohja, Sammatti terveysasemien toiminnan jatkamista monituottajamallilla. Aloite ei saanut muilta puolueilta kannatusta.

Lue Keskustan aloite tästä: 

Keskustan Aloite Lähiterveysasemien Säilyttämisestä Karjalohja Sammatti

Lue seuraavaksi

Hyvinvointi kuuluu koko Itä-Uudellemaalle – myös pieniin kuntiin
Itä-Uudenmaan aluevaltuustossa 11.2. Kristian Forsman korosti ryhmäpuheenvuorossaan, että hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa on varmistettava palveluiden tasapuolinen saavutettavuus. Vaikka perhe- ja osaamiskeskusmallit ovat tuottaneet tuloksia ja HYTE-kerroin on kääntynyt parempaan suuntaan, pienempien kuntien asukkaiden palveluohjaukseen ja tiedottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennaltaehkäisy, vaikuttavuus ja alueellinen oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä.
3.3.2026 / Itä-Uusimaa
Kun hoivapaikkaa ei ole – ja odotus käy kalliiksi
Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy viivästyy yhä useammin, vaikka tarve on todettu ja määräajat kirjattu lakiin. Odotus ei ole pelkkää aikaa jonossa – se heikentää ikäihmisen toimintakykyä, kuormittaa omaisia ja kasvattaa kustannuksia. Kyse ei ole vain palvelupaikkojen riittävyydestä, vaan siitä, miten kohtelemme ihmisiä elämänsä hauraimpana aikana.
2.3.2026 / Keski-Uusimaa
Kun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta
Tutkija Laura Kihlströmin havainnot arvottomuuden kokemuksista eivät ole irrallinen ilmiö. Tuomas Vanhanen on aiemmissa kirjoituksissaan korostanut, että luottamus hyvinvointivaltioon rakentuu arjen palvelukohtaamisissa – siinä, kokeeko ihminen tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kun palvelukokemus heikkenee, kyse ei ole vain yksittäisestä käynnistä terveysasemalla, vaan laajemmin ihmisen suhteesta yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen.
26.2.2026 / Uutiset
EtusivuLänsi-UusimaaKeskustan aluevaltuustoryhmä sinnikäs Länsi-Uudellamaalla