Nyt päätetään tulevaisuuden soten palveluverkosta

Hyvinvointialueet ovat vastanneet sote-palveluista vähän yli vuoden ajan. Jo viime syksynä oli selvää, että alueet tekevät alijäämäisen tuloksen. Alijäämän suuruus 1,35 mrd euroa kirkastui tilinpäätösennusteiden myötä alkuvuodesta. Maan hallitus vierittää syytä alueille ja pakottaa niitä sopeuttamaan toimintaansa nopeasti, jopa epätarkoituksenmukaisesti mm. palveluverkkoa rajusti karsien. Hallitusta ei kiinnosta mitkä ovat äkkinäisten toimien seuraukset. Pitäisi kiinnostaa, sillä pitkässä juoksussa hätäratkaisut uhkaavat tulla kalliimmaksi. Peruspalvelujen etäännyttyä väestön terveys ja hyvinvointi tai työkyky ei lisäänny, päinvastoin.

Länsi-Uudellamaalla jouduttiin loppuvuodesta päättämään noin 60 milj euron sopeutustoimista tälle vuodelle. Se ei voi olla näkymättä palveluissa. Kesäkuussa 2024 aluevaltuusto tulee näillä näkymin päättämään Länsi-Uudenmaan palveluverkosta. Siis siitä, missä mm. lääkärinvastaanotot, neuvolat ja vuodeosastot tai ikäihmisten asumispalveluyksiköt tulevaisuudessa sijaitsevat. Palveluverkkosuunnitelmaa valmistellaan viranhaltijoiden toimesta. Lausuntokierrokselle ja luottamushenkilöiden käsiteltäväksi luonnos tulee maaliskuun puolivälissä.

Kun talous on tiukoilla, on helppo ratkaisu lakkauttaa pienet toimipisteet harvaanasutulta alueelta. Tämän ajatellaan automaattisesti tuovan kustannustehokkuutta ja parantavan ammattihenkilöiden saatavuutta. Voi toki olla, että lyhyellä aikajänteellä näin onkin, mutta pitkässä juoksussa yhteiskunnan kustannukset uhkaavat kasvaa. Mitä kauemmaksi peruspalvelut karkaavat, sen pidemmäksi käyvät hoidon viiveet. Mitä myöhemmin hoito alkaa, sen kalliimpaa se yleensä on. Lähellä sijaitsevasta ja tutusta toimipisteestä avun saa matalalla kynnyksellä ja sen helpompaa sitä on ajoissa hakea.

Keskittämisen lisäksi kustannuskriisin ratkaisu tuntuu olevan etä- ja digipalvelut. Jopa valtiovarainministeriö ohjaavana tahona tähän voimakkaasti patistaa. Järkevästi toteuttaen ja etä/digi-palveluja oikein kohdentaen, ne voivat parantaa palvelua ja lisätä terveydenhuollon tehokkuutta. Kaikkea ei kuitenkaan näin voida hoitaa. Lisäksi on vielä suuri joukko palveluja tarvitsevia, jotka eivät digipalveluja pysty käyttämään.

Fyysisten matalan kynnyksen lähipalvelujen säilyminen on ensisijaisen tärkeää paljon palveluja tarvitseville kuten monisairaille, ikäihmisille, mielenterveyden ongelmista kärsiville, tukea tarvitseville lapsiperheille jne. Tämä tarve voi kohdata meistä kenet tahansa. Paljon palveluja tarvitsevien (noin 10-20% väestöstä) palvelut lohkaisevat sote-kustannuksista jopa 80%. Ja juuri he usein eivät etä/digipalveluja pysty käyttämään. Ei siis ole ihan pikkujuttu, miten palvelut jatkossa toimivat ja missä ne sijaitsevat. Sujuva hoitoon pääsy ja saavutettavat peruspalvelut ovat paras tae sille, että asiat hoidetaan ajoissa ja ennakoiden.

Koko hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena oli vahvistaa perustason palveluja. Maan hallituksen myötävaikutuksella näyttää käyvän päinvastoin. Sote-uudistus on vasta alkumetreillä ja alueille pitäisi antaa aikaa uudistaa palveluja niin, että tavoitteeseen päästään. Kiireessä ei tehdä kuin huonoja ratkaisuja. Palveluverkon heikentäminen on väärä suunta!

Marjut Frantsi-Lankia

Aluevaltuutettu, keskustan aluevaltuustoryhmän pj