Unohdettu tulevaisuus – taas?

Muistammeko kuinka 1990-luvun lama jätti jälkensä nuoriin sukupolviin?

1990-luvun laman varjo lankeaa tuleville sukupolville. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kiistatta jokaisen yhteiskunnan perusta. He ovat tulevaisuutemme siemen, joka ansaitsee kaiken mahdollisen vaalimisen ja suojan. Vantaan kouluampumisen traagiset tapahtumat paljastivat järjestelmän murtumat ja pakottivat meidät kysymään: Olemmeko tehneet tarpeeksi?

Pääministeri Orpo ja muut ministerit ilmaisivat järkytyksensä ja lupasivat panostaa lapsiin. Mutta sanat eivät riitä. Orpon lupaukset lasten ja nuorten tulevaisuuden priorisoinnista herättävät kysymyksiä. Keskustelu on jo laantunut ja teot ovat jääneet lupausten varjoon. Aivan kuten Vilja-Erikan ja Mironkin tapauksissa. Lupaukset unohtuvat nopeasti. Lasten paha olo unohtuu nopeasti. Miksi ei nähdä hätää, vaikka se huudetaan näkyviin? Vielä pahempaa, se nähdään, mutta ei välitetä. Ei, koska itse ei voida huonosti. Ainakaan enää.

Vantaan tapaus paljasti jälleen järjestelmän heikkoudet ja herätti hetkeksi huolen: Lasten ja nuorten palveluista on leikattu liikaa ja tullaan leikkaamaan liikaa. Mikä riittää Orpo-Purran hallitukselle? Onko mielenterveyspalveluihin, lastensuojelupalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen suunnattu riittävästi resursseja? Nämä ovat kysymyksiä, joita on kysyttävä jatkuvasti.

Entä 1990-luvun laman opetukset? Muistammeko, kuinka lama jätti jälkensä nuoriin sukupolviin? Olemmeko varmoja, ettemme toista samoja virheitä? 1990-luvun laman lapset ovat nyt vanhempia, ja tällä voi olla vaikutusta lapsimäärän jyrkkään laskuun ja vanhemmuuden haasteisiin.

Hallitus ei halua säästää pitkäjänteisesti ja inhimillisesti 600 miljoonaa vuodessa ottamalla osaksi ikääntyneiden terveydenhuoltoa vajaaravitsemuksen seulontaa ja hoitoa. Sen sijaan leikataan lapsilta ja nuorilta.

Pääministeri Orpo sanoi huhtikuun alussa: ”Me tiedostamme ja tunnistamme nuorten ja lasten pahoinvoinnin. Budjettipöydässä tämän täytyy olla erityissuojelussa.” Hallitus laatii erillisen lapsiin ja nuoriin liittyvän toimenpidepaketin, jolle osoitetaan pysyvästi 5 miljoonaa euroa. Viisi miljoonaa!

Hallitus, älkää unohtako. Ei näin nopeasti!

Kirjoittaja on lohjalainen alue- ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).

Lue seuraavaksi

Perheiden luottamusta terveyspalveluihin täytyy parantaa, ei rapauttaa
Keski-Uusimaa kertoi Keusoten irtisanoneen yli puolet hyvinvointialueen neuvolapsykologeista kevään muutosneuvotteluiden myötä. Olemme ihmeissämme, miten tällaista matalan kynnyksen palvelua voidaan heikentää, vaikka perheiden luottamus terveydenhuoltoon on jo valmiiksi uhattuna.
2.10.2025 / Keski-Uusimaa
Nina From nimitetty Keskustan Uudenmaan piirin aluekoordinaattoriksi 1.10.2025 alkaen
Keskustan Uudenmaan piirin aluekoordinaattorina aloittaa 1.10. alkaen espoolainen Nina From. Ennen tehtävässään aloittamista From viimeistelee muutosjohtamisen YAMK-tutkintoa Metropoliassa ja työskentelee viimeiset päivät EU-hankeviestinnän parissa TIEKE ry:ssä.
12.9.2025 / Itä-Uusimaa
Työharjoittelun ohjauksen laatu vaikuttaa työnantajakuvan muodostumiseen
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen nuorin valtuutettu Otto Suhonen piti puheen ensimmäisessä aluevaltuuston kokouksessa. Puheessa otettiin kantaa sote-alan opiskelijoiden harjoittelupaikkatarjontaan ja työharjoittelun vaikutuksiin. Suurin osa työnantajakuvasta rakentuu opiskeluaikana. Hyvällä työharjoittelukokemuksella on ratkaiseva merkitys työpaikkaa valittaessa. Hyvään kokemukseen vaikuttaa saadun ohjauksen laatu ja riittävyys.
16.6.2025 / Uutiset
EtusivuLänsi-UusimaaUnohdettu tulevaisuus – taas?