Sipoon Keskusta

Tervetuloa Sipoon Keskustan sivuille

Toimimme Sipoossa uudistuvan, eteenpäin suuntautuvan politiikan puolesta.
Rakennamme edistyksellisellä politiikalla Sipoota paremmaksi paikaksi asua, elää ja työskennellä. Kuntamme kehityksen on tapahduttava ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Sipoon kunta

Blogit

Sonja Hällforsin kirjoitus Sipoon sanomien vaalikynästä -palstalla 08.04.2021:

SIPOOSEEN 100 EURON VAUVARAHA

Sipoon Sanomien vaalikoneessa esitetään yhtenä väittämänä, että Sipoossa tulisi maksaa syntyvien lasten perheille vauvarahaa. Ehdokkaiden vastaukset väittämään ovat vaihtelevia, osittain varmastikin myös siksi, ettei vauvarahasta ole selkeää yksittäistä mallia. Siksi onkin mahdollista luoda Sipoon oma malli vauvarahan maksamiseksi. Esitän, että Sipoossa maksettaisiin 100 euron vauvarahaa tänne syntyvien lasten perheille.

Vauvaraha on yleisemmin käytössä eräissä muuttotappiokunnissa, jotka haluavat houkutella paikkakunnalle uusi veronmaksajia tai saada nykyiset jäämään. Vauvarahan määrä vaihtelee sadoista euroista tuhansiin euroihin joko kertamaksuna tai vuosittain maksettuina pienempinä summina.

Sipoo ei ole muuttotappiokunta, mutta samalla lailla meidän on pidettävä huolta perheiden hyvinvoinnista sekä kunnan houkuttelevuudesta. Syntyvyyttä on tuettava luovienkin ideoiden avulla, siksi Sipoon vauvaraha voisi olla hyvä lisä vauvamyönteisemmän yhteiskunnan eteen.

Esitänkin, että Sipoo maksaisi 100 euron vauvarahaa kaikille sipoolaisille vauvaperheille. Vauvaraha olisi lahjakortti tai palveluseteli, jolla voisi ostaa sipoolaiselta yritykseltä tuotteita tai palveluja. Lahjakortilla perheet voisivat käyttää esimerkiksi siivouspalveluja, äitiysfysioterapiaa tai ostaa valmista ruokaa. Samalla vauvaraha tukisi sipoolaisia yrityksiä.

Viime vuosina Sipooseen on syntynyt noin 170 vauvaa vuodessa (Sipoo Numeroina 2019). Näin ollen kustannukset olisivat maltilliset, mutta vaikutukset olisivat sitäkin myönteisemmät.

Sipoon on kaikin keinoin näytettävä, että vauvat ovat tänne tervetulleita. Samalla vauvaraha olisi oiva keino tutustuttaa lapsiperheitä kunnan alueella toimiviin yrityksiin.

Sonja Hällfors

Keskustan kuntavaaliehdokas, Kirkonkylä

——

Rauno Vanhasen kirjoitus Sipoon sanomien vaalikynästä -palstalla 11.03.2021:

SIPOON KASVUVAUHTI UUTEEN HARKINTAAN

Selasinpa Sipoon kunnan sivuilta löytyvää kotikuntamme vuoden 2021 talousarviota. Ja täytyy sanoa, että kuntavaalien alla läpikäynti on oikein hyödyllinen askare. Suosittelen!

Sipoon talousarvio kertoo hyvin valaisevasti sen, missä nyt ollaan ja varsinkin sen, mihin ollaan menossa. Ja talousarvion kulkusuunta aiheuttaa kyllä suurta huolta. Otan esiin kaksi isoa asiaa Sipoossa: asuntorakentamisen suunnan ja kunnan velkaantumisen.

Asuntorakentaminen oli vuoteen 2014 saakka selvästi pientalovaltaista, mikä sopiikin parhaiten sipoolaiseen ympäristöön. Kerrostaloasuntoja rakennettiin selvästi pientaloja vähemmän. Sen sijaan vuodesta 2015 alkoi suorastaan dramaattinen asuntorakentamisen  muutos. Vuosien 2015-2019 välillä Sipoossa rakennettiin 324 pientaloa ja joitakin rivitaloja. Kerrostaloasuntoja rakennettiin samaan aikaan sen sijaan yli tuhat asuntoa enemmän eli 1353 asuntoa. Tämä muutos näkyy tietenkin jokaiselle Nikkilän ja Söderkullan maisemissa ja on myös numeroina havahduttava. Itse en pidä lainkaan järkevänä jatkaa viime vuosien massiivista kerrostalorakentamista ja yritystä kehittää Sipoosta kaupunkimaista ympäristöä.

Sipoon asukasluvun kasvuvauhti on ollut aivan valtakunnan kärkeä. En tiedä, onko siihen nimenomaan pyritty, itse en pyrkisi. Kunnan kasvu on sinänsä myönteinen ilmiö mutta kasvuvauhti  ja kunnan investointitahti on pidettävä maltillisena. Kunnan talousarvio paljastaa hyvinkin karun tulevaisuuden kuvan siitä, mihin kova kasvuvauhti on johtamassa sipoolaiset veronmaksajat.  Kunnan velkamäärä asukasta kohti on viimeisen tilinpäätöksen mukaan 5356 euroa.  Talousarvion suunnitelmien mukaan velkamäärä on nousemassa vuoteen 2023 mennessä 6800 eroon, joten lisävelkaa tulisi kahdessa vuodessa yli 1500 euroa/asukas. Tämän suuntainen kehitys ei voi maalaisjärjellä ajatellen olla vaikuttamatta myös kuntalaisten veroprosenttiin.

Näissä kahdessa asiassa uudella valtuustolla on vakavan uudelleenarvioinnin paikka!

Rauno Vanhanen

Keskustan ehdokas Boxista

——-

Monika Hämäläisen kolumni Sipoon Sanomien lukijalta -palstalla 11.02.2021:

NIKKILÄN KARTANON TULEVA ASUINALUE LIIAN TIIVIS

Nikkilän kartanon alueelle suunniteltu 3000 asukkaan uusi asuinalue on herättänyt paljon keskustelua. Vaikka valtuustossa istuneena NG8 kaavaluonnos on käsittelyistä tuttu, on lopputulos havainnekuvineen pettymys. Vaikka Kerava-Nikkilä junarataa puolustankin, en silti voi hyväksyä mitä vain.

Valtuutetut ovat antaneet signaalin siitä, minkälaista asutusta alueelle toivotaan: erikokoisia omakotitaloja, rivitaloja ja muutamia matalia kerrostaloja.

Sipoo on arvostettu maaseutukunta, johon tulijoita riittää sijainnin, luonnonläheisyyden, väljyyden ja viihtyvyyden vuoksi.

Junayhteyden saamiseksi, Nikkilää ja kartanon aluetta ei saa uhrata Espoon, Vantaan ja Helsingin harrastamalle liian tiiviille lähiörakentamiselle.
Kerrostalojen määrä, korkeus ja pitkiin jonoihin asettelu on kamala näky, joka ei sovi maaseutumaisemaan. Ja mihin tarvitaan näiden jonojen rajaamia vehreäksi   tituleerattuja ahtaita sisäpihoja parvekkeineen, kun sitä vehreää pitäisi olla ympärillä yllin kyllin? Kaavoitusväki ja arkkitehdit ovat nyt hakoteillä. Kerrostalojen määrää, mallia ja sijoittelua on tarkasteltava kriittisesti.

Jos näin suuri määrä kerrostaloja rakennettaisiin aseman läheisyyteen, syntyisi   lieveilmiöitä ja sosiaalisia ongelmia. Tämä on tuttua jo monesta naapurikaupungista. Kaavaselosteessakin toistuvan “kaupunkimaisuuden” tavoittelun ei tule olla keskiössä. Kaupunkimaisuus ei ole se vetovoimatekijä, joka toisi ihmisiä Sipooseen, koska kaupunkien lähiöasukkaat toivovat väljyyttä.

Valtuutetuillekin myyty virkistysalueiden säilyminen ja jopa monipuolistuminen eivät näytä juurikaan toteutuvan. Kävelytie talojen välissä ei vastaa ulkoilureittiä luonnossa. Nyt jäljelle jäävä Pohjoismetsän tynkä ulkoilureitti on hyvin mäkinen ja vaativa, eikä palvele yhtä laajaa liikkujakuntaa kuin nyt. On tarpeen alkaa suunnitella, mihin vastaavaa reitistöä voisi rakentaa.

On pohdittava, voitaisiinko 3000 lisäasukasta kartanon alueella jakaa laajemmalle alueelle Nikkilässä, jotta emme toistaisi naapurikunnissa tehtyjä virheitä.

Monika Hämäläinen

Kunnanvaltuutettu, teknisen valiokunnan jäsen ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Sipoo

Elinkeinoministeri Mika Lintilä Nikkilässä kuntavaalien alla 8.6.2021.

Vaalityötä Nikkilässä 5.6.2021: Kuntavaaliehdokkaat Monika Hämäläinen, Sonja Hällfors ja Hannu Maliniemi.

Sonja Hällfors , Uudenmaan piirin puheenjohtaja sekä Monika Hämäläinen.